Älä poimi tätä rauhoitettua kaunotarta – kangasvuokko ei edes kestä maljakossa mutta on tärkeä mesikasvi pölyttäjille

Etelä-Savon kangasvuokot ovat aloittaneet kukinnan ja niitä voi päästä ihailemaan harjuilla sekä kuivilla ja valoisilla kankailla, kertoo Etelä-Savon ely-keskus.

Kangasvuokko on rauhoitettu, mutta tästä huolimatta se on vähentynyt ja uhanalaisluokituksen mukaan vaarantunut. Syypäitä ovat ihmiset, jotka edelleen poimivat ja siirtävät kangasvuokkoja pihoihinsa. Kukka kannattaa kuitenkin jättää silmäniloksi, koska maljakossa se kuihtuu nopeasti eikä kasvupaikkavaatimustensa takia todennäköisesti menesty kotipuutarhassa.

Kangasvuokko kannattaa jättää poimimatta siksikin, että se tarjoaa mettä kevään ensimmäisille pölyttäjille.

Vielä keräämistäkin merkittävämpi uhka kangasvuokoille on kasvupaikkojen umpeenkasvu ja tuhoutuminen muun muassa soranoton tai voimakkaiden metsätaloustoimien seurauksena, ely-keskuksen tiedotteessa kerrotaan.

Kangasvuokolle otollisimmat olot löytyvät kuivilta ja valoisilta harjumänniköiltä sekä hiekkaisilta puolukka- ja kanervakankailta. Monesti laji kasvaa hiekkaisilla teiden pientareilla tai polkujen reunoilla, joissa on siementen itämistä helpottavaa paljasta maanpintaa.

Suomessa kangasvuokon levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomeen Salpausselkien ja Etelä-Savon alueelle, vaikka yksittäisiä esiintymiä lajilla on Uudenmaan pohjoisosissa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan eteläosassa.

Kangasvuokkoja kerättiin suuria määriä myyntiin 1900-luvun alussa. Myynti kiellettiin vuonna 1926 ja laji rauhoitettiin vuonna 1952. Kangasvuokko oli ensimmäinen luonnonsuojelulain turvan saanut kasvi, ely-keskus kertoo.

Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kielto koskee myös kasvin siementen keräämistä. Luonnossa kasvavat kangasvuokot tulee jättää rauhaan yhteisesti ihailtaviksi.