Norjasta on löytynyt monia kuolleita, pieniä ja laihoja hirvenvasoja − tutkijoilla on kolme teoriaa, mistä se voi johtua

Norjan metsästäjä- ja kalastajaliitto NJFF kertoo sivuillaan meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa selvitetään, miksi Norjasta kuolleena löydetyt hirvenvasat ovat usein olleet pieniä ja laihoja. Kahden vuoden aikana on tutkittu 124 vasaa, jotka ovat kuolleet aliravitsemukseen ja infektioihin. Samaan aikaan hirvenvasojen määrä hirvilehmää kohden on ollut laskussa.

Tutkittaessa vasojen vatsat ja suolet olivat täynnä, mutta ne olivat laihoja ja niiden lihaksisto oli heikosti kehittynyt. Tutkijat uskovat, että ne kuolivat aliravitsemuksen ja satunnaisten infektioiden seurauksena.

Tutkijoilla on tällä hetkellä kolme pääteoriaa, mistä vasojen huono kunto johtuu.

Ensimmäisen teorian mukaan vasikat saattavat olla aliravittuja, koska niillä ja hirvilehmillä on ollut liian kuuma. On mahdollista, että ne asettavat etusijalle levon ja varjossa oleilun laiduntamisen sijasta. Samoin lämpö voi vaikuttaa hirvilehmien maitotuotantoon.

Toisen teorian mukaan aikaisemmat keväät voivat aiheuttaa hirvenvasojen myöhäisen syntymän. Tässä tapauksessa ne eivät ehdi syödä varhain kasvavia kasveja, joissa olisi hirville optimaalinen energia- ja proteiinipitoisuus.

Kolmantena tutkimuskohteena on se, onko olemassa sairauksia tai loisten levittämiä tauteja, jotka vaikuttavat hirvivasoihin. Eläinlääketieteen instituutti on havainnut, että monella vasalla on giardia-tartunta tai puutiaisten levittämä bakteeri, joka aiheuttaa anaplasmoosi-nimisen sairauden.

”Tiedämme muista eläinlajeista, että giardia-infektiot voivat aiheuttaa hidastunutta kasvua ja Anaplasma phagocytophilum -bakteerit voivat heikentää eläimen immuunijärjestelmää. Yksi mahdollisuus on, että muut lajit, kuten peurat, tuovat mukanaan uusia tartuntatautien muunnoksia, joita hirvenvasat eivät siedä hyvin, Norjan eläinlääketieteellisestä instituutin eläinlääkäri Bjørnar Ytrehus arvioi.

Tutkijat odottavat nyt tämän kesän tuloksia, sillä touko- ja kesäkuu 2026 on ollut sääoloiltaan Norjassa melko normaali verrattuna edeltäviin kahteen vuoteen.

”Pian näemme, onko tämä vaikuttanut hirvien kokemaan lämpöstressiin, hirvien syömien kasvien ravinnepitoisuuteen ja tartuntatautien aiheuttajien esiintymiseen. Onkin jännittävää nähdä, löydetäänkö tänä vuonna yhtä paljon kuolleita hirvenvasoja kuin viime ja sitä edeltävänä vuonna, ja millaisessa kunnossa vasat ovat”, Ytrehus sanoo.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.