Uitto pääsi Unescon perinnelistalle – Suomi ei ollut hakemassa uiton listausta, vaikka se on käytännössä ainoa maa, jossa puita uitetaan yhä tositarkoituksella
Suomalaisista perinteistä Unescon listalle on hyväksytty saunominen, kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne.
Suomi on ainoita maailman maita, jossa uittoa vielä harjoitetaan laajamittaisesti puunkuljetuksessa. Kuva: Lari LievonenSuomalaisille läheinen uittoperinne on saanut merkittävää tunnustusta. Vanha puunkuljetusmuoto hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon torstaina Marokossa järjestetyssä kokouksessa .
Uittoa luettelooon eivät kuitenkaan hakeneet suomalaiset, vaan saksalaiset, latvialaiset, puolalaiset, itävaltalaiset, itävaltalaiset ja tšekkiläiset.
Suomi ei ollut mukana kansainvälisen uittoyhdistyksen hakemuksessa Unescolle, sillä uittoa ei ole hyväksytty Suomen omalle kansalliselle aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Jokainen maa voi esitellä omalta kansalliselta listaltaan Unescolle yhtä aineetonta perintöään vuosittain. Lisäksi maa voi liittyä kansainvälisiin yhteishakemuksiin.
Suomi on käytännössä ainoa maailman maa, jossa uittoa vielä harjoitetaan. Muualla se on lähinnä perinteen ylläpitoa ja kansanhuvia, kertoo Juhani Hakkarainen Suomen uittoperinneyhdistyksestä.
Hakkarainen iloitsee tunnustuksesta, vaikka Suomea ei mainitakaan. ”Se on tunnustus vuosisataisesta työstä ja perinteestä. Uskon, että vanhat uittajat ottavat hyväksynnän mielellään vastaan”, hän sanoo.
”Ilman uittoa metsäteollisuus olisi aikanaan jäänyt aika vähäiseksi.”
Viime vuosina uitto on taas alkanut kiinnostaa metsäyhtiöitä Suomessa. Puun tuonnin tyrehtyminen Venäjältä aiheutti kotimaan kasvaneeseen puunkuljetukseen haasteita, ja uitto on myös edullinen ja vähäpäästöinen kuljetusmuoto.
Esimerkiksi UPM lisäsi uittomäärää tänä vuonna runsaasta 400 000 kuutiometristä yli puoleen miljoonaan kuutiometriin, ja Stora Enso on kertonut aloittavansa uiton jälleen Imatran tehtailleen.
Unescon aineettoman perinnön listalla on tällä nyt 678 perinnettä yhteensä 140 maasta. Uiton lisäksi listalle pääsi tänä vuonna useita kymmeniä kulttuurisia tapoja perinteitä, muun muassa ranskalaisen patongin leipominen, slovenialainen mehiläistuontanto ja japanilainen Furyu-odori-tanssiperinne.
Suomessa kulttuurikohteiden valmistelun Unescolle tekevät yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja museovirasto. Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloiden tarkoituksena on edistää olemassa olevan, elävän kulttuuriperinnön suojelua ja lisätä sen tunnettuutta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
