Stora Enso pohtii uiton aloittamista jälleen Saimaalla ‒ kaikki keinot käyttöön kotimaan puunkuljetuksissa, kun tuonti Venäjältä päättyi

Stora Enso pyrkii korvaamaan Venäjältä loppunutta puuntuontia mahdollisimman paljon kotimaisella puulla.

Uusi tilanne edellyttää muun muassa tehtaiden prosessien muuttamista, puuvirtojen uudelleen suuntaamista, kaikkien kuljetusmuotojen tehostamista ja mahdollisesti myös nippu-uiton elvyttämistä.

Stora Enson puunhankinnan operaatiojohtajan Lauri Kuusiston mukaan suurin vaikutus venäläisen puun loppumisella on yhtiön Imatran tehtaille, minne puuta itärajan takaa tuli vuodessa lähes kaksi miljoonaa kuutiometriä.

Tuonnin tyrehdyttyä Venäjältä Stora Enso päätti nopeasti lopettaa Uimaharjun sellutehtaalla Joensuussa koivukuitupuun käytön ja kääntää tehtaan koko tuotannon havusellulle.

"Näin koivua ohjataan enemmän Imatralle", Kuusisto kertoo. Venäjältä tuodusta puusta suurin osa oli koivukuitupuuta.

Imatralle puuta kuljetetaan rautateitä pitkin nyt aiempaa enemmän Länsi-Suomesta ja Kainuusta. Uutena junareittinä on Kuusiston mukaan saatu merkittävä puuvirta Hamina-Kotkan satamasta Imatralle.

Hamina-Kotkan satamasta lähtevät rautatiekuljetukset korvaavat Saimaan kanavaa, jonka läpi liikenne loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Puuta laivoilla Hamina-Kotkaan tulee Baltian maista ja myös Ruotsista Stora Enson omista harvennusmetsistä sekä Kemin ja Oulun satamista.

Pohjois-Suomesta merikuljetuksia on mahdollista kasvattaa, koska koivukuitupuulle ei Stora Ensolla ole pohjoisessa käyttöä.

Sen sijaan sisävesien aluskuljetuksia on Kuusiston mukaan vaikea merkittävästi lisätä, koska lisää laivoja ei Saimaan kanavan kautta enää saada.

Uittomäärät ovat jälleen kasvussa Saimaalla. UPM lisäsi jo tänä vuonna uittoa ja Stora Enso pohtii sen aloittamista pitkän tauon jälkeen. Kuvassa nippulauttaa kootaan Riistavedellä Kuopiossa viime kesäkuussa.  Kuva: Pentti Vänskä

Stora Enso pohtiikin mahdollisuutta elvyttää nippu-uitto. Toistaiseksi viimeinen uittokausi yhtiöllä oli 2009.

Vielä 2000-luvun alussa puuta kulki nippulautoissa Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä yhteensä lähes 1,2 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Sen jälkeen määrät vähenivät reippaasti, kun sekä Stora Enso että Metsä Group luopuivat uitosta.

Nykyisin puuta uittaa enää UPM, joka tosin on kasvattamassa uittomäärää.

Kuusiston mukaan päätöstä uiton aloittamisesta ei Stora Ensossa ole vielä tehty.

"Kaikki vaihtoehdot ovat selvityksessä ja uiton aloittaminen on kyllä pohdinnassa."

Uittopuun käyttökohde olisi Stora Ensolla Imatralla, jonne pitäisi tehdä investointeja uittopuun vastaanottoon.

Rautatiekuljetuksia pyritään Kuusiston mukaan tehostamaan VR:n kanssa kehitetyllä niin sanotulla systeemiliikenteellä eli pendelikuljetuksilla, mikä tarkoittaa säännöllistä liikennettä tietyllä reitillä samoilla vaunuilla.

"Esimerkiksi Uimaharjun tai Kiteen asemalta samat vaunut voivat kulkea kolme kertaa viikossa Imatran tehtaalle."

"Lastaus- ja purkuaikoja tiivistetään mahdollisimman lyhyiksi ja vaunut saadaan kiertämään tehokkaasti."

Vaunujen saatavuus on ollut Kuusiston mukaan haaste rautatiekuljetusten lisäämisessä.

Helpotusta kapasiteettipulaan Stora Enso on hakenut Baltiasta, mistä on vuokrattu puunkuljetusvaunuja. Baltiassa vaunut ovat aiemmin olleet Venäjän-liikenteessä.

"Vaunut tulevat operatiiviseen käyttöön loppuvuonna, ja näin saamme muutaman junan lisää aktiiviseen kiertoon", Kuusisto kertoo.

Autokuljetusten tehostumisesta Kuusisto kiittelee urakoitsijoita, jotka ovat pystyneet vastamaan uusiin tarpeisiin.

"Autokuljetusta tarvitaan aina alkuvaiheessa, kun puuta kuljetetaan rautateitse tai vesiväyliä pitkin. Siksi painetta kumipyöräkuljetuksiin tulee eniten joka tapauksessa."

”Mistä saadaan tulevaisuudessa riittävästi kuljettajia autoihin ja korjuukoneisiin? Tämä haaste meillä oli jo ennen Venäjän tilanteen muuttumista.”

Toinen suuri haaste on Kuusiston mukaan alemman tieverkon kunto, sillä lähes kaikki puut lähtevät metsästä pienten teiden varsilta.

Hän toteaa, että kuljetusten tehostamista helpottaisi kaluston yksikkökoon kasvattaminen. Nyt vain koeluvalla on mahdollista ajaa yli 76 tonnin yhdistelmiä eli niin sanottuja HCT-autoja (High Capacity Transport).

"Jos painot voitaisiin nostaa 80–100 tonniin, se lisäisi suoraan kuljetusten tehokkuutta. Samoin rautateillä vaunukokoa kasvattamalla tehokkuutta olisi mahdollista parantaa."