Essayah uskoo, että nyt suunniteltu käytäntö on juridisesti ja demokraattisesti jopa jämäkämpi kuin Ruotsin malli. Kuva: Jaana Kankaanpää
MMM: Susikannan koolle tarvitaan tieteeseen perustuvat raamit
Ministeriö haluaa varmistaa viitearvon tieteellisen määrittelyn ja sen juridisen statuksen, jotta suden kannanhoidollinen metsästys voi läpäistä jatkossa oikeudelliset arvioinnit.Tilaajalle
Metsästyslain muutos on parhaillaan lausuntokierroksella. Kuva: Timo AaltoVaikka suden suojelun höllentäminen toteutuisi EU-tasolla, suden metsästystä on mahdollista toteuttaa yksittäisessä maassa vain, mikäli suden suojelu on suotuisalla suojelun tasolla.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan viitearvolle haetaan juridista statusta lausunnoilla olevassa metsästyslain muutoksessa. Lausunnot on annettava ministeriöön 12. maaliskuuta mennessä.
”Siinä esitettäisiin ministeriölle asetuksenantovaltuutta suotuisan suojelutason vähimmäismäärälle eli viitearvolle. Viitearvon määrittely tapahtuisi kannanhoitosuunnitelman yhteydessä, jossa taustatyönä on sekä tutkimuksellinen pohja viitearvon määrittelylle että päätöksentekijän valinta riskitasosta, joka siis vaikuttaa viitearvon suuruuteen”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd).
Ministeriö ei halua irrottaa viitearvoa tutkimuksesta, sillä silloin päätös olisi lähtökohtaisesti heikompi oikeudessa, jossa voidaan soveltaa suoraan direktiiviä.
Kannanhoitosuunnitelmalla on myös toinen tärkeä merkitys, sillä suunnitelman avulla vahvistetaan myös alueellisia perusteluja lupapäätöksille.
”Asetuksella voidaan vahvistaa kannanhoitosuunnitelmien mukaiset päämäärät myös alueellisesti luomalla muun muassa kannanhoitoalueet. Nämä ovat uusia käytäntöjä, joilla vahvistetaan lupien juridista pohjaa, sillä oikeudelliset esteet ovat suuria”, Essayah sanoo.
”Nämä ovat uusia käytäntöjä, joilla vahvistetaan lupien juridista pohjaa, sillä oikeudelliset esteet ovat suuria.”
Ruotsin viitearvokäytännöt ovat olleet esillä lainvalmistelussa. Ruotsissa viitearvon määrittää Ympäristönsuojeluvirasto tieteellisin perustein. Suden osalta se on tällä hetkellä vuoden 2019 raportoinnin mukaisesti 300 sutta.
Seuraavan kerran viitearvo määritetään kesällä 2025 luontodirektiivin mukaisen 6-vuotisraportoinnin yhteydessä. Ruotsin hallitus antoi vuonna 2022 Ympäristönsuojeluvirastolle tehtäväksi selvittää, millä edellytyksin susikannan viitearvo voisi olla 170–270 yksilöä. Hallitus on kertonut esittävänsä, että Ruotsi ilmoittaa raportoinnin yhteydessä vuonna 2025 suotuisan suojelutason minimitasoksi 170 yksilön susikantaa.
Ministeriössä uskotaan, että jos Suomen viitearvo vahvistetaan asetuksessa ja sen taustalla on kannanhoitosuunnitelman työ ja sen taustalla oleva tieteellinen arvio, käytäntö on juridisesti ja demokraattisesti jopa jämäkämpi kuin Ruotsin malli.
Suotuisan suojelutason viitearvolle ei ole EU:ssa annettu tarkkaa määritelmää. Luontodirektiivin tulkintaohjeen mukaan viitearvon tulee olla suurempi kuin niin kutsuttu pienin elinvoimainen populaatio. Susikannan suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla suden suotuisa suojelutaso olisi turvattu pitkällä aikavälillä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
