Akun varausmittari näyttää täyttä, mutta sahaus alkaa pätkiä. Edullisen akkusahan tarina oli tullut tiensä päähän. Kuva: Petteri Kivimäki
Sähkösahan akku kesti vain kaksi vuotta – mikä avuksi?
Moottorisahan litiumioni-akusta tulee vanhemmiten kuin villi työmies. Pihassa se uhoaa jaksavansa, heti puuta puraistessaan simahtaa kaikkensa antaneena. Toimittaja selvitti, miksi uudehko akkusaha hyytyi ennen aikojaan.TilaajalleJyväskylä
Käsityön osuus kasvaa suurempien akkujen uudelleenkennotuksen kohdalla niin suureksi, että se ei usein ole enää kannattavaa, sanoo myymäläpäällikkö Santeri Trygg Suomen Akut Oy:stä. Kuva: Petteri KivimäkiPolttomoottorisahaan tottuneelle akkusahan hankkiminen herättää paljon kysymyksiä ja ennakkoluuloja. Niinpä allekirjoittaneen ensimmäiseksi akkusahaksi valikoitui tuote hintahaitarin edullisimmasta päästä.
Halpatavarataloketjun tarjouksessa alun toistasataa euroa maksaneelta sahalta ei ollut lupa odottaa paljoakaan. Se lähti silti mukaan nuoren metsän hoitokohteelle vanhan polttomoottorisahan kaveriksi kuin oppipojaksi.
Kevyt ja ilman nykimistä käynnistyvä saha alkoi tuntua varsin kätevältä puuhapalstan vaaksanpaksuisten runkojen kaatamisessa, jossa ei kaivattu polttomoottorisahan raakaa voimaa.
Varmuuden vuoksi mukana kulkenut polttomoottorisaha jäi useammin varasahan rooliin.
Sähkösaha näytti kätevyytensä myös pihassa saunapuiden pätkimisessä, mihin se oli kuin luotu.
Runsaan parin vuoden käytön jälkeen sahan käytettävyys kuitenkin romahti hetkessä. Saha käynnistyi normaalisti, mutta se suostui käymään työssä vain lyhyitä, muutaman sekunnin jaksoja aivan, kun akusta olisi virta loppumassa.
Sama toistui, vaikka akku oli ollut laturissa. Hämmennystä lisäsi osaltaan se, että täyttä latausta osoittavista merkkivaloista jokainen paloi.
Niinpä saha akkuineen lähti asiantuntijan luo, paikkaan missä akkuja korjataan.
Ensin sahaa käytettiin hetki ilmassa, missä se pyörikin moitteettomasti. Mutta kun sillä ryhtyi sahaamaan 100 x 100 millin parrua, työ tyssäsi muutaman sekunnin kuluttua.
”Varsin tuttu tapaus, oikeastaan hyvin tyypillinen vikaantunut Li-ion-akku”, myymäläpäällikkö Santeri Trygg Suomen Akut oy:n Jyväskylän toimipisteestä sanoo sahan temppuilua katsoessaan.
Akkujen yhteydessä olevista kirjanlyhenteistä ei ota selkoa, mutta Trygg osaa kansantajuisesti avata, mistä on kyse.
”Omasta mielestään akku luulee, että se on täysin täynnä. Todellisuudessa kuitenkin joku akun sisällä oleva kenno on todennäköisesti vaurioitunut”, Trygg toteaa.
Sahan käytettävyys romahti hetkessä.
Tieto yhden kennon rikkoontumisesta ei välttämättä välity akun toimintoja ohjaavalle BMS-järjestelmälle, jos jännitetieto tulee ehjästä kennosta.
Ilman kuormitusta vikaantunutkin kenno voi antaa riittävän oikeansuuntaista jännitetietoa akun BMS:lle.
Tässä tilassa olevan akun jännite riittää pyörittämään teräketjua vapaana ilmassa. Tilanne muuttuu, kun sille tarjotaan puun sahaamisesta kuormaa: akun jännite romahtaa ja sen toimintoja valvoja järjestelmä katkaisee akkua suojatakseen sähkön tulon sahalle.
Parissa vuodessa akku oli siinä kunnossa, että sahalla ei pystynyt sahaamaan tällaista 100 x 100 millin parrua poikki kuin useilla perättäisillä yrityksillä. Kuva: Petteri KivimäkiParhaissa akkutyökaluissa on tehokkaammat kennokohtaiset valvonnat, jolloin niissä piilevä vika havaitaan myös ilman kuormaa.
Siinä missä perinteinen lyijyakku tai pienkoneissa aikaisemmin käytetyt metallihybridiakut väsyivät pikku hiljaa ja laskevat esimerkiksi niiden perään kytketyn sähkömoottorin kierroslukua, litiumioniakulla toimivan koneen käynti katkeaa kuin veitsellä leikaten.
”Litiumioniakku antaa kuormitettaessa aina kaikkensa. Siis vähän kuten Marja-Liisa Hämäläinen antoi kaikkensa Sarajaveon kisojen kympillä Ylen Pentti Salmen legendaarisessa selostuksessa.”
Litiumioniakulla toimivan koneen käynti katkeaa kuin veitsellä leikaten.
Täydeksi itseään väittävän akkusahan katkokäynnille toinen mahdollisuus olisi Tryggin mukaan BMS-järjestelmän elektroniikkaan tullut vika.
”Useimmiten vika piilee kuitenkin jossain akun lukuisista kennoista. Mitä useammista kennoista akku rakentuu, sitä monimutkaisemmaksi ja kalliimmaksi sen korjaaminen tulee.”
Nyt tarkastelun alla olevassa 2,4 ampeeritunnin ja 40 voltin akussa on kymmenen kennoa. Sen korjaaminen ei olisi vielä vaativimmasta päästä, mutta urakan kannattavuuden suhteen Trygg empii.
”Kennot maksavat jotain seitsemän ja 15 euron välillä, joten pelkät osat kustantaisivat 120–150 euroa, jos ne kaikki vaihtaa.”
Kun siihen laskee työt päälle, niin hinta alkaa olla uuden vaihtoakun luokkaa.
”Tietysti jos omistaa kennojen liittämiseen sopivan pistehitsauslaitteen ja on työhön tarvittava taito, niin itse kennottamalla voisi korjata akun edullisesti”, Trygg sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
