Myrkytystietokeskuksen puhelin pirisee useita kertoja päivässä: Moni kotipihan kasvi voi yllättää myrkyllisyydellään
Moni ei tiedä, että tuttukin kasvi voi olla myrkyllinen. Asiantuntija kertoo, mitkä kasvit ja sienet ovat vaarallisimpia.Tilaajalle
Kielo on tunnettu kasvi myrkyllisyydestään. Kuvituskuva. Kuva: Juho RahkonenMaailma on sademetsineen pullollaan erilaisia kasveja, joista osa on haitallisia ja myrkyllisiä ihmiselle. Mutta mikä on tilanne niiden suhteen Suomessa?
Tähän vastaa Husin Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri sekä apulaisprofessori Tuomas Lilius.
Mitkä ovat yleisimmät kasvit ja marjat, joista otetaan yhteyttä Myrkytystietokeskukseen?
”Kasveja koskevia myrkytyspuheluja (myrkytyspuhelu tarkoittaa puhelua, jossa on tapahtunut altistus ja epäillään myrkytystä tai sen kehittymistä) on ollut vuonna 2024 yhteensä 2 358 kappaletta – siis yli 6 puhelua päivässä”, Lilius vastaa sähköpostitse.
Liliuksen mukaan yksittäisiä kasveja, joille altistumisen takia ihmisiä on jouduttu ohjaamaan lääkäriin, on noin 20.
Tyypillisimmät kasvit ovat kielo, marjakuuset, oleanteri ja risiini, sekä yllättävänä raparperi. Yleisin yhteydenoton syy on kuitenkin ollut tuntematon kasvi. Raparperin kohdalla myrkyllisyys aiheutuu sen lehdistä.
Tuntemattomien kasvien kohdalla oirekuva on Liliuksen mukaan ollut sellainen, että lääkärikäynti on tarpeellinen. Kuitenkin vain 67:ssä kasveihin liittyvässä myrkytyspuhelussa on jouduttu ohjaamaan lääkäriin, mikä vastaa noin kolmea prosenttia yhteydenotoista.
”Valtaosassa tapauksista altistus kattaa vain muutaman kasvin marjan tai pienen palan lehteä, joka on niin vähäinen, että se ei vaadi terveydenhuollon kontaktia”, hän jatkaa.
”Esimerkiksi kielon tapauksessa lievienkin kotona hoidettavien myrkytysoireiden kehittyminen pikkulapsella vaatii useiden marjojen syömistä. Vakavia kieloon liittyviä myrkytystapauksia ei ole kansainvälisessä kirjallisuudessa raportoitu vuosikymmeniin.”
Entä sienet?
Liliuksen mukaan sienipuheluiden kohdalla lääkäriin lähetetään noin joka viides päivystykseen soittaneista. Yleisimmät hengenvaarallisia myrkytyksiä aiheuttavat Suomessa kasvavat sienet ovat valkokärpässieni, kavalakärpässieni, myrkkynääpikkä, suippumyrkkyseitikki ja korvasieni.
”Näihin sieniin liittyviä puheluita tulee vuosittain. Myös sienten kohdalla tavallisin tilanne on sellainen, että sientä ei pystytä varmuudella tunnistamaan”, Lilius jatkaa.
Sienien osalta hän summaa, että myrkkysienialtistuksissa myrkytyksien oirekuva kehittyy usean tunnin viiveellä, mikä johtaa usein terveydenhuollon tarkastukseen lähettämiseen varmuuden vuoksi.
Mitä vinkkejä antaisit kasvikunnasta peräisin olevien myrkytysten välttämiseen?
”Perkaus- ja raivaustöissä tulee muistaa asianmukainen suojautuminen esimerkiksi pitkävartisin hanskoin. Lajitunnistuksessa on hyvä käyttää luotettavaa kasvikirjaa tai tunnistussovellusta, esimerkkinä tästä Luontoportti”, hän kommentoi.
”Älä kerää tai käytä ravinnoksi kasvia, jota et varmuudella tunnista. Villiyrttien käyttö ravinnoksi vaatii asiantuntemusta, aloita kerääminen helpoista lajeista. Käsittele kasveja oikein; pese ja kypsennä luonnonkasvit ohjeiden mukaan ennen käyttöä”, Lilius jatkaa.
Myrkytystietokeskuksen kasveihin liittyvissä puheluissa korostuvat hänen mukaansa lasten altistukset.
”Myrkyllisiä kasveja voi löytyä heidän lähiympäristöistään kotoa tai pihoilta. Opeta lapsia olemaan syömättä tuntemattomien kasvien marjoja tai muita osia ilman aikuisen varmistusta. Lääkärin hoitoa vaativan myrkytyksen kehittyminen pienen maistelun jälkeen on minkään kasvin tapauksessa epätodennäköistä.”
Tilanteen voi kuitenkin aina varmistaa Myrkytystietokeskuksesta puhelinnumerosta 0800 147 111.
Miten ihmisten tietoutta Suomen luonnon myrkyllisyyksistä voitaisiin parantaa?
Liliuksen mukaan ihminen on erottamaton osa luontoa, eikä tarpeeton liikavarovaisuus ja myrkytyksillä pelottelu kannata.
”Vaikka väestö kaupungistuu, uusia sukupolvia kannattaa opettaa yhteiseloon upean luontomme kanssa opiskelemalla lajeja ja tunnistamista yhdessä”, hän summaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
