Selvitys: Valtamedian metsäuutisointi keskittyy ympäristöhuoliin – metsänomistajien ja alan näkemykset ohitetaan

Pääkaupungin keskeisimpien uutistalojen Helsingin Sanomien, Yleisradion ja MTV3:n metsäuutisointi painottuu ympäristöpoliittiseen keskusteluun, jossa metsällä on vain suojelukohteen rooli, tiivistää asiaa selvittänyt toimittaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio.

Selvityksessä Niin metsä nähdään – kuin siitä puhutaan tarkasteltiin HS:n, Ylen ja MTV3:n metsäuutisointia viime vuoden keväällä ja syksyllä. Aineisto koostuu yhteensä 572:sta metsää käsitelleestä uutisesta ja jutusta.

Valtakunnallinen media käy pääuutisissaan keskustelua valtaosaltaan hiilinielu- ja luontokatonäkökulmasta, selvityksessä todetaan. Haastateltavina käytetään usein luontojärjestöjen edustajia, luontotutkijoita ja vakiintuneita poliittisia tahoja. Esimerkiksi poliittisen taustan omaavista HS:n metsäjuttujen haastateltavista keväällä joka toinen oli puoluekannaltaan vihreä.

”Metsäuutisointi lisääntyi ennen viime kevään eduskuntavaaleja merkittävästi. Metsäalaa näissä uutisissa ei metsäteollisuutta lukuun ottamatta juurikaan näkynyt”, Wiio sanoo.

Ilmastonmuutos ja hiilinielut, luonto ja luontokato sekä lähiympäristö olivat tulokulmina 76 prosentissa Helsingin Sanomien metsäuutisointia. Ylen aineistossa vastaava osuus oli noin 40 prosenttia.

”Ylen verkkouutisissa metsää ja metsän kanssa tekemisissä olevia tahoja käsitellään selvityksen mukaan varsin laajasti ja monipuolisesti. Ylen verkkouutisoinnissa myös metsänomistajat otetaan huomioon, muualla ei”, tutkija toteaa.

Myös Ylen ja MTV3:n valtakunnallisten tv-uutislähetysten metsäuutisoinnissa hiilinielu- ja luontokatoasiat olivat tärkein aihepiiri, mutta ei yhtä hallitsevasti kuin Helsingin Sanomissa.

Kaikkien kolmen median metsäuutisten tärkeimpiä viestejä selvitettiin sisällönanalyysilla.

Helsingin Sanomien metsäuutisoinnin valtavirrassa metsät näyttäytyivät ensisijaisesti suojelukohteina. Jutuissa kerrottiin myös puun loppumisesta. Metsien omistajana näyttäytyi pääosassa Metsähallitus.

Yleisradion tapa uutisoida metsästä vaikutti selvityksen perusteella neutraalimmalta, toteavammalta ja vähemmän kantaa ottavalta kuin HS:n uutisointi.

Ylen verkkometsäuutisoinnissa oli suhteellisen paljon metsänomistamiseen ja yksityisiin metsänomistajiin liittyviä uutisia. Metsän hoitaminen ja puunkorjuu nähtiin uutisissa arvostettavana työnä.

MTV3:n osalta pääviestien löytäminen oli tutkijan mielestä haasteellista. Hakkuut ja hiilinielun pieneneminen huolettivat sielläkin, mutta kanavalle ominaista oli myös nähdä metsäteollisuuden menestys tärkeänä Suomelle.

Wiio sanoo olevansa huolissaan siitä, että vahvojen medioiden metsäuutisten sisältö ja painotukset vaikuttavat suoraan yleisöön, kertautuvat yhteiskunnallisessa keskustelussa ja ulottuvat aina päätöksentekoon asti.

”Jos viestinnän ilmatilaa hallitsevan median sisällä on toistuvasti samansuuntaisia metsään liittyviä painotuksia, niistä tulee helposti ja hyvin todennäköisesti vallitsevia ja yleisesti toistettuja käsityksiä”, Wiio arvioi.

Hän huomauttaa, että tutkimusten mukaan 44 prosenttia ihmisistä luulee, että Suomessa hakataan metsää enemmän kuin sitä kasvaa. Uusimpien inventointitulosten (2022) mukaan puuston vuotuinen kasvu on noin 103 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuukertymä 75 miljoonaa kuutiota.

Vain 41 prosenttia tietää, että yksityiset ihmiset ja perheet omistavat eniten metsää, vaikka yksityiset ihmiset omistavat reilusti yli puolet Suomen metsistä.

”Tämä on häkellyttävä todiste siitä, että kosketus metsään on katoamassa”, Wiio herättelee.

”Jos metsäala olisi median tarjoamassa metsäkeskustelussa laajemmin mukana, se toisi moniarvoisuutta keskusteluun, lisäisi suuren yleisön metsätietämystä ja auttaisi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kohtaamisessa.”

Wiio huomauttaa vielä, että Ylen toiminnan rajoittaminen siihen, että sen tekstimuotoiseen sisältöön täytyy pääsääntöisesti liittyä liikkuvaa kuvaa tai ääntä, on merkittävästi kaventanut suomalaista metsäjournalismia.

Idean selvityksen tekemiseen Wiio sai seurattuaan pitkään HS:n ja sähköisten viestimien metsäuutisointia. MT ei ollut mukana selvityksessä, koska se katsottiin alaa erityisesti seuraavaksi mediaksi. Selvityksen rahoitti Metsämiesten Säätiö.