Stina Haaso haastatteli Ilari Pirttilää MT Livessä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Miksi metsäammattilaisten ääni ei kuulu luontokeskustelussa? Näin vastaa Metsämiesten säätiön Ilari Pirttilä MT Livessä
Ilari Pirttilän mukaan on olemassa useita syitä sille, miksi suomalaiset ovat vieraantuneet metsistä.
Ilari Pirttilän mielestä metsäammattilaisten pitäisi lähteä somekeskusteluun rohkeammin. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisten tietämys metsistä on heikolla tolalla. Vain 40 prosenttia tietää, että yksityiset metsänomistajat ovat suurin metsänomistajaryhmä. Asia selvisi Metsämiesten säätiön teettämästä tutkimuksesta.
Metsämiesten säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä oli MT Liven vieraana kertomassa, mistä tämä johtuu ja millaisia toimia metsätietämyksen parantamiseksi olisi tehtävä. Pirttilää haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.
”Tässä taustalla on hirvittävän monta asiaa”, Pirttilä sanoo.
”Yksi on yhteiskunnan muutos: kaupungistuminen, metsät ja metsien käyttö ei ole tänä päivänä kaikille niin lähellä arkea.”
”Sitten on meidän voimakas metsäkeskustelu, johon liittyy sosiaalisen median nousu viestintäkanavaksi.”
Pirttilä ei ole lainkaan varma, että metsäala viestisi itse tarpeeksi. Sen sijaan ala on mennyt organisaatiokeskeiseksi, jolloin monet isot kysymykset tippuvat yritysviestinnän väliin, eikä niistä kerro kukaan.
”Toisaalta media: aika vähän valtakunnan medioissa näkee nostettavan esille näitä kysymyksiä. Ennemmin metsäomistuksen suhteen puhutaan ’meidän metsistä’, jolloin hämärtyy, että siellä on yksityiset ihmiset – 620 000 suomalaista – jotka ovat se merkittävin metsänomistusryhmä”, Pirttilä sanoo.
Pirttilän mukaan on selvää, että metsäkeskustelu on sävyttynyt.
”Metsä koskettaa kaikkia suomalaisia ja on suomalaisille tärkeä.”
Jos metsien koetaan olevan yhteisessä omistuksessa, tulee ajateltua, että on oikeus kertoa, miten metsää pitäisi hoitaa ja käyttää, Pirttilä pohtii. Yksi keino metsäteollisuuden hyväksyttävyyden parantamiseksi voisi olla jalosteiden brändääminen uudella tavalla.
”Esimerkiksi tänä aamuna söin jugurttia. Siinä on raaka-aineena puuta. Pesin hampaat hammastahnalla, siinäkin on puuta. Ihmisillä on tietämättömyyttä ja ajattelemattomuutta esimerkiksi siinä, että kaikissa tuotteissa tarvitaan jotain raaka-ainetta.”
”Metsäomistuksen suhteen puhutaan ’meidän metsistä’, jolloin hämärtyy, että siellä on yksityiset ihmiset – 620 000 suomalaista – jotka ovat se merkittävin metsänomistusryhmä.” Ilari Pirttilä
Pirttilän mukaan ensisijainen vastuu metsäalasta kertomisesta on alan ammattilaisilla.
”Viime vuoden tutkimuksissa todettiin, että 85 prosenttia ammattilaisista katsoo, että heidän pitäisi puhua metsäalasta ja tuoda asiantuntemusta keskusteluun. Kuitenkin vain 28 prosenttia työnantajista kannustaa heitä siihen ja palkitsee siitä”, Pirttilä sanoo.
Pirttilä on usein kuullut, etteivät metsäammattilaiset halua osallistua somekeskusteluun, koska siellä hyökätään heitä vastaan.
”Eräs metsäkoneenkuljettaja laittoi Twitteriin koneen ikkunasta kuvan sellaisesta männiköstä, jota ei oltu ikinä harvennettu. Hän kirjoitti alle, että onko nyt niin, että tätäkään ei saisi harventaa. Lähettäkää rahaa, jollain täällä on elettävä. Ja hän ei saanut siitä negatiivista palautetta”, Pirttilä sanoo esimerkiksi.
Metsäammattilaisten ja metsänomistajien keskusteluhalukkuutta pitäisi Pirttilän mukaan edistää.
”Meiltä metsäalalta puuttuu se kulttuuri, kun me ollaan vähän sellaisia, että rakastetaan metsää, tykätään olla yksin luonnossa.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
