Tassu-järjestelmään kirjattiin viime vuonna lähes 55 000 suurpetohavaintoa

Vuonna 2023 Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 59 000 suurpetohavaintoa, ja vuonna 2024 yhteensä lähes 55 000 havaintoa. Eniten kirjattiin ilves- ja susihavaintoja, vähiten ahmahavaintoja. Tiedot ilmenevät Susilife-hankkeen julkaisemasta tiedotteesta.

Tassuun tallennettiin 1.1.2024–31.12.2024 välisenä aikana yhteensä 54 570 suurpetohavaintoa. Ilveshavaintoja 27 111, susihavaintoja 15 079, karhuhavaintoja 8 629 ja ahmahavaintoja 3 751 kappaletta.

”Nämä luvut on poimittu heti vuodenvaihteen jälkeen, joten luvut saattavat vielä nousta”, huomauttaa Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman kanta-arvion mukaan koko maassa arvioitiin olevan vähintään 2 260 ilvestä. Susia oli maaliskuussa 2024 Luken arvion mukaan 277–321 yksilöä ja karhujen kokonaisyksilömäärän arvioitiin keväällä 2024 olevan 2100–2250 yksilöä.

Petoyhdyshenkilöt tarkastavat ja tallentavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja. Lähes 2 400 vapaaehtoisen asiantuntijan muodostama verkosto on toiminut jo 1970-luvun lopulta lähtien. Suomen riistakeskus nimittää petoyhdyshenkilöksi tehtävään soveltuvia, luotettaviksi tunnettuja henkilöitä. Ennen nimitystä petoyhdyshenkilön täytyy suorittaa petoyhdyshenkilön peruskoulutus, joko kaikille avoimena verkkokurssina tai Suomen riistakeskuksen järjestämässä koulutustilaisuudessa.

"Kuluvana talvena olen tallentanut Tassuun ahma-, ilves- ja susihavaintoja. Suurin osa näistä on ollut havaintoja suden jäljistä. Talvi on ollut otollinen tehdä jälkihavaintoja lähes jatkuvan lumipeitteen ansiosta", petoyhdyshenkilö Roope Penttala kertoo.

Varmennetut havainnot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään. Kaikki petoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot ovat nähtävissä luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa, mutta havaintopaikka ei ole tarkasti nähtävissä kartasta.

Laaja ja tarkka havaintoaineisto on Susilife-hankkeen tiedotteen mukaan ratkaisevaa suurpetokantojen arvioinnissa.

Petoyhdyshenkilöiden tarkastamia suurpetohavaintoja käytetään hyväksi myös viranomaisten päätöksenteossa, esimerkiksi arvioitaessa toimenpiteitä ongelmayksilöiden häätämiseksi tai poistamiseksi, sekä vahinkojen ehkäisyyn, kuten petoaitojen kohdentamiseen.

Kaikki suurpetohavainnot tulisi ilmoittaa petoyhdyshenkilöille mahdollisimman pian. Erityisen tärkeää on ilmoittaa, jos suurpedon havaitsee pihapiirissä. Havainto voi olla esimerkiksi jälki, jätös, haaska tai suora näköhavainto. Nopea ilmoittaminen on tärkeää, sillä aika voi vaikeuttaa havainnon varmentamista.

"Vaihtelevat sääolot voivat peittää jäljet nopeastikin, joten olisi hyvä saada havainnot tietoon pikaisesti", Penttala kertoo.

"Pieneltäkin tuntuvat huomiot havainnon yhteydessä voivat olla arvokasta tietoa petoyhdyshenkilölle. Tärkeintä on kuitenkin ilmoittaa havainnosta matalalla kynnyksellä.”

Suurpetojen käyttäytyessä uhkaavasti on ensisijaisesti ilmoitettava hätäkeskukseen.