Voiko kirjanpainajien kuivattamaa tuhopuuta käyttää sahalla?

Timo Pennanen on projektipäällikkö tutkimushankkeessa, jonka tuloksia moni metsänomistaja odottaa mielenkiinnolla.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja Suomen metsäkeskuksen yhteisessä TUHTO – tuhopuut hallintaan ja tuotteiksi -hankkeessa selvitetään, voiko kirjanpainajien jo kuivattamaa puuta hyödyntää puurakentamisessa vai onko siitä vain polttopuuksi.

Kirjanpainajat iskeytyvät kuusen nilakerrokseen ja syövät sen täyteen onkaloita, jolloin puu ei pysty kuljettamaan vettä juurista latvukseen. Puu kuivuu ja kuolee.

Tällä hetkellä sahat eivät ota vastaan jo kuivunutta ja kuorensa pudottanutta tuhopuuta, vaan puu päätyy polttoon. Tutkimuksessa eriasteisista tuhoista kärsineille kuusille tehdään lujuuskokeita laboratoriossa.

Jussi ja Timo Pennasen metsä oli mukana metsäkeskuksen toisessa hankkeessa, jota kautta veljekset saivat sattumalta tiedon kirjanpainajatuhoista metsässään.

Metsätuhohankkeessa kehitetään palvelua, joka tunnistaa kuolleita kuusia satelliittikuvien perusteella. Metsäkeskus päivittää kuolleiden kuusien sijaintitiedot Metsään.fi-palveluun ja lähettää niistä metsänomistajille ilmoituksen. Hanke on saanut Business Finlandin rahoitusta.

Kirjanpainajat iskeytyvät kuusen nilakerrokseen ja syövät sen täyteen onkaloita. Puu kuivuu ja kuolee. Kuva: Kari Salonen

Havaintojen avulla metsänomistaja voi arvioida metsiensä metsätuhoriskejä sekä hoito- ja hakkuutoimenpiteiden tarpeellisuutta, ennen kuin hyönteistuhot leviävät laajemmalle alueelle.

“Aikamoinen ajoitus, että olen mukana kirjanpainajatutkimuksessa, ja sitten onkin omassa metsässä tuhoja”, Timo Pennanen toteaa.

Metsäkeskus tekee satelliittipohjaista metsätuhohavainnointia vain muutamilla alueilla Suomessa, sillä rahat eivät vielä riitä koko Suomen kattavaan palveluun. Satelliittipalvelu on aloitettu kirjanpainajien pahimmilta alueilta Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa kuten Kerimäellä.

Satelliittihankkeen lisäksi tietokoneohjelmat etsivät kuolleita kuusia Suomen metsistä ilmakuvien perusteella. Tulkintaa tehdään ilmakuvista siellä, missä tuoretta kuvaa on saatavilla. Muilla alueilla käytetään harkinnan ja budjetin mukaan tarkkoja satelliittikuvia.

Yhdessä ilmakuvien kanssa tietokoneavusteisen tuhopuiden havaitsemisen kattavuus on tänä vuonna ollut muutama miljoona hehtaaria.

Metsätuhopalvelun käytännön toteutus on tehty vaiheittain. Viime vuonna kirjanpainajatuhoista ilmoitettiin metsänomistajille riskikarttakirjein tai sähköpostitse, tänä vuonna tuhotiedot on saatu vietyä Metsään.fi-palveluun, josta viesti lähtee metsänomistajalle.

Pennasen vetämässä kirjanpainajien kuivattamien puiden hyödyntämismahdollisuuksia selvittävässä hankkeessa ollaan puolestaan vaiheessa, missä tuhopuista sahatut lankut on toimitettu laboratorioon tutkittavaksi.

”Onhan tuhopuista sahattu kenttäsahoilla lankkuja ennenkin ja rakennettu niistä piharakennuksia omaan käyttöön, mutta ilman virallista lujuusluokittelua sahayrittäjä ei voi myydä tuhopuuta kuluttajalle”, Pennanen sanoo.

Hankkeesta saadaan tärkeää tietoa myös siitä, kuinka pitkään puutavara säilyy hyvälaatuisena tienvarsien varastopaikoilla. Tällä hetkellä puutavara pitää korjata varastopaikoilta ennen juhannusta, etteivät tuhohyönteiset ehdit aiheuttaa puuhun laatuvirheitä.

”Voi hyvinkin olla, että tutkimuksessa päädytään suosittelemaan tarkempia maksimiaikoja varastoinnille. Esimerkiksi ainespuuta tärvelevät jäärät ja muut vastaavat syvemmälle puuhun tunkeutuvat tuhohyönteiset tekevät tuhojaan aika nopeasti varastoiduille tukeille”, Pennanen sanoo.

Aikataulutusta laaditaan myös tukkien sinistymiselle varastointivaiheessa. Sinistymistä aiheuttava sieni värjää ainespuun pilalle varsin nopeasti, erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi kasvaneen lämpösumman johdosta.