Metsäjättien luvuista paljastuu karu ero: Suomessa sellun tekeminen ei nyt kannata

UPM, Stora Enso ja Metsä Group paransivat kaikki tulostaan tämän vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

UPM:n tulos koheni roimasti 212 miljoonaan euroon viime vuodesta ja sen osuus liikevaihdosta nousi 9 prosenttiin. Vastaavasti Stora Enson liikevoitto kasvoi 160 miljoonaan ja liikevoittoprosentti oli 6,6.

Metsä Groupin liikevoitto oli taas -3,2 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti -0,2.

Puolivuosittain (tammi–kesäkuu) tarkasteltuna tulos parani myös viime vuodesta UPM:llä ja Stora Ensolla, kun taas Metsä Groupilla se heikkeni.

Metsä Group on kolmesta suuryhtiöstä ainoa, joka on tehnyt tappiota. Se poikkeaa myös monin muin tavoin kahdesta kilpailijastaan.

Metsäjättien liiketoiminnan painopiste on kemiallisessa metsäteollisuudessa ja erilaisissa kuitujalosteissa.

Sinne katseet vääjäämättä kääntyvät nyt, kun selluntuotantoa ovat varjostaneet kansainvälisesti heikentynyt kysyntä, Kiinan tuotantokapasiteetin kasvu sekä halvemman eukalyptussellun lisääntyminen.

Ruohojuuritasolla tilanne on näkynyt tänä vuonna tehtailla.

UPM Kaukaan sellutehtaalla on parhaillaan käynnissä kuusi viikkoa kestävä tuotantoseisokki. Myös Pietarsaaren sellutehtaalle on suunniteltu mahdollista tuotannonrajoitusta lokakuulle.

Metsä Groupin Joutsenon sellutehdas on seisonut maaliskuun lopusta alkaen. Pörssinoteeratun tytäryhtiö Metsä Boardin Husumin kartonki- ja sellutehtaalla oli heinäkuussa myös markkinasyistä pidetty seisokki.

Stora Enso taas lopettaa kannattamattomana sellun tuotantolinjan Ruotsin Skutskärin tehtaalla syksyn aikana.

Sellubisnes ei kokonaisuudessaan ole muuttunut surkeaksi, vaan kysymys on siitä, mitä tuotetaan ja missä.

UPM:llä ja Stora Ensolla selluntuotanto on edelleen hyvin kannattavaa. Molemmilla yhtiöillä on selluliiketoimintaa Etelä-Amerikassa.

Stora Ensolla selluntuotanto oli tämä vuoden toisella vuosineljänneksellä yhtiön kaikista kannattavin liiketoimintasegmentti. Sen liikevoitto oli 65 miljoonaa ollen samalla 16 prosenttia segmentin liikevaihdosta.

Stora Enso ei erittele raportoinnissaan Etelä-Amerikan ja Pohjoismaiden toimintoja. MT:n haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Hans Sohlström kertoi kannattavuuden taustalla olevan Pohjoismaiden sellutehtaiden keskittyminen erikoisselluihin sekä Etelä-Amerikan eukalyptussellun tuotannon hyvä kustannuskilpailukyky.

UPM:n saha- ja selluliiketoiminnan liikevoittoprosentti oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 9,7. Yhtiö erittelee raportoinnissaan liiketoimintasegmentit Suomeen ja Etelä-Amerikkaan. Maantieteelliset toiminta-alueet ovat liikevaihdon suhteen samassa reilun 400 miljoonan euron kokoluokassa.

Kannattavuudessa ero on kuitenkin suuri.

Toisella neljänneksellä Suomen tuotanto teki tappiota 10 miljoonaa euroa, kun taas Etelä-Amerikan toimintojen liikevoitto oli yli 100 miljoonaa euroa liikevoittoprosentin ollessa 24,2.

”Suomessa Fibres North -alustan toimintaympäristö on haastava. Vaikka kuitupuun hinnat ovat laskeneet, kannattavuus on edelleen heikko”, yhtiön toimitusjohtaja Massimo Reynaudo totesi puolivuosikatsauksessa.

Osuuskuntapohjaisella Metsä Groupilla taas kaikki sellutehtaat sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön saha- ja sellutoiminnan liikevoitto oli toisella neljänneksellä 13,2 miljoonaa euroa tappiollinen liikevoittoprosentin ollessa -2,1.

Yhtiön sellu- ja sahaliiketoiminta on toiseksi heikoimmin kannattavaa puutuoteliiketoiminnan jälkeen. Puutuoteliiketoiminta on kuitenkin kooltaan huomattavasti pienempää.

Metsä Group on kolmesta suuresta investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi eniten Suomeen ja etenkin selluntuotantoon. Kasvanut kapasiteetti on ollut haitaksi, kun havusellun markkinatilanne on heikentynyt.

Yritysten viimeisimpien lukujen perusteella selluntuotanto Suomessa on tällä hetkellä hyvin haastavaa.

Tämä ei tiedä hyvää suomalaisille metsänomistajille ja metsätaloudelle, jossa kuitupuun osuus hakattavasta puuraaka-aineesta on yli puolet.

On hyvä huomioida, että UPM:llä ja Metsä Groupilla sahaliiketoiminta raportoidaan samaan segmenttiin selluntuotannon kanssa. Myös sahojen menestyksellä on siis vaikutusta.

Stora Enson tapauksessa Pohjoismaiden sahojen tulokset ovat pakkaus- ja sellusegmenttien sisällä riippuen siitä, minkä tehdaskokonaisuuden yhteydessä ne toimivat.

Kolmelle suurelle metsäyritykselle sahauksen suurin merkitys liittyy kuitenkin enemmän puunhankintaan, eikä niinkään sahatavaran tuotantoon itsessään.