• Puiden oksilla kasvavat jäkälät yllättävät: imevät vaarallista ilokaasua

    Ilokaasu on tehokas kasvihuonekaasu.
    Jäkälät ovat olennainen osa metsiä, mutta niihin ei ole juuri kiinnitetty huomiota ilmastotutkimuksessa.
    Jäkälät ovat olennainen osa metsiä, mutta niihin ei ole juuri kiinnitetty huomiota ilmastotutkimuksessa. Kuva: Johannes Wiehn
    Metsä|Metsä
    5.2.202620:15
    Jukka Hämäläinen

    Maaperän ja metsien vaikutusta kasvihuonekaasujen sidontaan on tutkittu kauan. Metsien kätköistä löytyy kuitenkin myös erilaisia organismeja, joilla voi olla vaikutusta ilmastoon.

    Tutkijat selvittävät parhaillaan puiden oksiston jäkälien kykyä sitoa ilmasta tehokasta kasvihuonekaasua, dityppioksidia eli ilokaasua. Jäkälien roolia kasvihuonekaasujen sidonnassa ei ole aiemmin tutkittu, vaan tutkimuksen kohteena ovat olleet maaperä ja kasvit.

    Puuston prosesseja voidaan verrata maaperän tapahtumiin, jolloin tutkimuksella on merkitystä ilmastomallien kehittämisessä.

    Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeen kohteeksi on valikoitunut Puijon laella sijaitseva yli 160 vuotta vanha metsä.

    ”Tämä alue sopii hyvin tutkimukseen, sillä täällä on paljon erilaisia jäkäliä”, ympäristö- ja biotieteiden laitoksen akatemiatutkija Henri Siljanen kertoo Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

    Tutkimuksessa selvitetään kannettavilla mittalaitteilla vesihöyryn, metaanin ja ilokaasun määrää ilmassa. Puiden latvusto voi päästöjen sijaan myös sitoa ilmakehän metaania sekä ilokaasua.

    Italialainen Vincenzo Abagnale on yksi tutkimushankkeen kolmesta väitöskirjatutkijasta. Hän työskentelee Puijon metsästä ja Sodankylän alueelta kerättyjen jäkälä- ja puunäytteiden parissa analysoiden, miten ilmakehän kaasujen mittaukset voidaan yhdistää mikrobien toimintaan näissä ekosysteemeissä.

    ”Kiinnostuin tästä tutkimusaiheesta, kun huomasin, miten valtavasti Puijon metsässä on eri eliöitä, sieniä ja bakteereita.”

    ”Tutkimukseni keskittyy ymmärtämään, voivatko jäkälissä elävät mikroskooppiset organismit vaikuttaa aktiivisesti kasvihuonekaasujen säätelyyn ja miten nämä pienimuotoiset biologiset prosessit voivat vaikuttaa ilmastojärjestelmään laajemmin”, Abagnale kertoo.

    Lisää aiheesta
    • Rami Mattila on padonnut metsäojaa optimoidakseen kuivatussyvyyttä.

      Metsänhoito | Tällaisilla konsteilla Rami Mattila ratkoo suometsän hiilinieluongelmia omalla tilallaan

      Tilaajalle
    • Viljelysmailla biologinen typensidonta on kasvanut palkokasvien viljelyn lisääntyessä.

      Maatalouden ympäristötoimet | Hiilensidontamallit voivat mennä uusiksi, koska typensidonnasta on ollut vääriä tuloksia

      Tilaajalle
    • Maankäytön, kuten viljelyn, ojituksen ja maanmuokkauksen seurauksena vesistöihin huuhtoutuu kiintoainesta ja rehevöittäviä ravinteita. Samalla aiheutuu hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Tilanne vaikuttaa myös vesistön ekologiaan.

      Ympäristö | Järvien ilmastopäästöt voivat olla suuret – niihin valuvat ravinteet ja maa-aines kiihdyttävät kaasupäästöjä

    • Taimikko. Kuvituskuva.

      Politiikka | Yliö: Metsien leimaaminen päästölähteeksi on perusteetonta ja vaikeuttaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä

    Artikkelin aiheet
    jäkälät
    ilokaasu
    ilmastonmuutos
    Itä-Suomen yliopisto
    Puijon metsä
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa