Puukauppavuosi on lähtenyt käyntiin huippuhinnoilla. Vastaavia hintoja ei vuoden alussa ole puusta maksettu miesmuistiin.
”Kantohinnat ovat nyt korkeammalla kuin koskaan aiemmin vuoden alussa”, vahvistaa johtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.
Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan havutukeista maksettiin vuodenvaihteessa eteläsuomalaisilla päätehakkuilla keskimäärin 73–75 euroa kuutiometriltä. Myös harvennuspuun hinnat ovat korkealla, kun niitä vertaa tammikuun aiempiin keskihintoihin.
Kuitupuussa kovin nousija on ollut koivukuitupuu. Sen kantohinta kohosi viime vuoden aikana peräti 29 prosenttia.
”Kuitupuun hinta tuntui nousevan viime vuonna viikoittain, ja energiapuulla oli suorastaan järkyttävän kova kysyntä”, sanoo Yli-Talonen.
Sekä kuitu- että etenkin energiapuusta on edelleen enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kertoo Yli-Talonen. Siitä johtuen talviharvennuskohteetkin ovat käyneet poikkeuksellisen hyvin kaupaksi.
Sekä kuitupuun että energiapuun kysyntää nostaa puun tuonnin loppuminen Venäjältä.
”Meiltä menisi energiapuuta puolta enemmän kuin mitä pystymme toimittamaan. Vaikka energiapuusta on kova kysyntä, sen tarjontaa ei silti pysty lisäämään nopeasti.”
”Sahatavaran kevään kaupat tuntuvat olevan edelleen sumun peitossa.”
Talviharvennusten korjuussa alkutalvi sujui suunnitelmien mukaan. Viimeviikkoisista lumia sulattaneista vesisateista alkoi kuitenkin olla haittaa.
Puutavaralajeista suurin epävarmuus kohdistuu tukkiin. Sen kantohintojen pitämisessä on epävarmuutta, sillä sahatavaran hinnat ovat tippuneet ja sahat ovat rajoittaneet tuotantoaan.
”Sahatavaran kevään kaupat tuntuvat olevan edelleen sumun peitossa. Osa metsänomistajista pelkää siksi tukin hinnan laskua.”
Tukkia Päijät-Hämeessä on hakattu paikoin yli hakkuusuunnitteen. Ylihakkuita voi tehdä hetkellisesti vanhoista säästöistä, mutta loputtomiin niitä ei voi jatkaa.
Harvennushakkuita sen sijaan voisi lisätä. Niissä metsänhoitoyhdistys kiinnittää jatkossa entistä suurempaa huomiota korjuujäljen valvontaan.
”Meillä rehevillä mailla ongelmana on ollut, ettei hakkuissa ole poistettu riittävästi puustoa.”
Metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemien tarkastusten perusteella etenkin ensiharvennuksissa olisi paljon parannettavaa.
Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen seurannan mukaan tilanne ei ole yhtä heikko.
”Keski-Suomessa ongelmana oli liian harvaksi hakkuu. Meillä rehevillä mailla ongelmana on ollut, ettei hakkuissa ole poistettu riittävästi puustoa.”
Yli-Talosen mukaan heillä ehkä yksi kymmenestä ensiharvennuskohteesta ei ole lopputulokselta metsänhoitosuositusten mukainen.
”Yleensä nuo kohteet ovat jo lähtökohtaisesti hyvin heikkoja. Usein ne kasvavat erikokoista sekapuustoa. Pelastushakkuissa niistä harvennetaan energiapuuta.”
Yli-Talosen mukaan metsäkeskuksen Keski-Suomesta keräämät tiedot olivat kuitenkin niin huolestuttavia, että harvennusjäljen tarkempi selvitys on tarpeen myös Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
