Lihaosuuskuntien johtaja vaatii tiukkoja sikaruttotoimia: Rangaistuksia laittomien lihavalmisteiden tuojille ja villisikojen määrä puolitettava

Suomen on otettava afrikkalaisen sikaruton leviämisen riski entistä vakavammin ja torjuttava tautia kaikin mahdollisin keinoin. Siksi maamme villisikojen määrä on puolitettava ja villisikojen metsästämisessä on saatava käyttää pimeännäkölaitteita ilman rajoituksia, sanoo Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan toimitusjohtaja Risto Lahti.

Luonnonvarakeskus Luken villisikojen kanta-arvioita pitää jatkaa ja ottaa alueellisuus entistä paremmin huomioon. Näin nähdään, miten sikamäärä eri puolilla maata kehittyy, Lahti perustelee.

Luken arvion mukaan tammikuussa Suomessa oli 2 500 villisikaa.

Villisikojen määrän pitäminen kohtuullisena on yksi tärkeimmistä keinoista torjua tautia. Lahti kiitti MT Live -lähetyksessä keskiviikkona 20. syyskuuta suomalaisia metsästäjiä, joiden ansiosta meikäläinen kanta ei ole räjähtänyt käsiin.

Ruotsissa ASF:ää löytyi villisioista ja villisikoja on länsinaapurissa 100 kertaa enemmän kuin meillä. Onko enää mahdollista ottaa tilanne haltuun, Lahti kysyy.

Helppoa villisikojen vähentäminen metsästämällä ei ole, mutta vaakakuppiin kannattaa laittaa se, mitä mahdollisesta ASF-tartunnasta seuraisi. Ruotsissa on esimerkiksi rajoitettu metsästämistä ja muuta tautialueella kulkemista.

Lahti uskoo, että suomalaiset metsästäjät näkevät pahimman skenaarion vaikutukset metsästykseen.

Suomessa villisikojen metsästämisessä pimeännäkölaitteiden käyttö on luvanvaraista toimintaa. Riistakeskukselta voi anoa luvan valovahvistimen tai lämpökameran käyttöön.

Lahden mielestä laitteiden poikkeuslupavaatimus pitää poistaa ja laitteita on voitava hankkia ja käyttää koko maassa ilman raskasta byrokratiaa.

”Villisika on vaikea metsästettävä; vaatii taitoa, kokemusta ja oikeanlaista välineistöä.”

Matkustajaliikenne ASF:n vaivaamille alueille on aina riski, sillä tautia aiheuttava virus kykenee siirtymään paikasta toiseen vaikkapa kengänpohjissa. Ruokavirasto suosittelee, ettei Keski-Ruotsiin tehtäisi toistaiseksi metsästysmatkoja.

”Uskomme, että metsästäjät ottavat tämän vakavasti. Vakaa toive ja vetoomus on, että [matka]kohteet etsitään muualta.”

ASF-virus kestää pakastamista ja kypsentämistä, joten se voi livahtaa Suomeen myös elintarvikkeiden välityksellä.

Kiellettyjen elintarvikkeiden tuominen Suomeen pitäisikin Lahden mukaan selkeästi kriminalisoida. Hänen mielestän kieltojen rikkomisesta pitää olla joku seuraus, jotta ihmiset ymmärtävät, miten vakavasta asiasta afrikkalaisessa sikarutossa on kyse.

Ruokaviraston kyltti itärajalla opastaa hävittämään eväsjätteet oikein, jotta afrikkalainen sikarutto ei leviäisi Suomeen.  Kuva: Terhi Torikka

Niissä EU-maissa, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, on rajoitusalueita, joilta saa tuoda Suomeen sian- tai villisian lihaa tai niitä sisältäviä tuotteita vain hyvin rajoitetusti. Lihan, maidon ja niistä tehtyjen tuotteiden yksityinen tuonti EU:n ulkopuolelta Suomeen on kokonaan kielletty.

”Matkustajaterminaaleissa pitäisi selkeästi tiedottaa afrikkalaisesta sikarutosta, jotta jokainen rajan ylittävä tietää, mikä on kiellettyä ja mikä ei.”

Hallitukselta ja maa- ja metsätalousministeriöltä Lahti odottaa kunnianhimoista ja jämerää afrikkalaisen sikaruton torjuntaa, koska se on parasta elintarvikeviennin turvaamista.

”Tärkeä pitää kiinni siitä hyvästä, mitä meillä nyt on.”

Olisi sulka Suomen hattuun ja parantaisi Suomen elintarvikepuolen maakuvaa, jos afrikkalainen sikarutto saadaan pidettyä täältä pois, Lahti painottaa. ASF-puhtaus olisi osoitus siitä, miten hyvin riskit Suomessa hallitaan ja ehkäistään.

Esimerkiksi aasialaiset kumppanit seuraavat tilannetta Lahden mukaan nyt tarkasti.

Ruokavirasto: Matkailijoille afrikkalaisesta sikarutosta