Sikayrittäjien Berg: "Villisikakannan pitäminen pienenä on ainoa konsti torjua afrikkalaista sikaruttoa"

"Afrikkalainen sikarutto on todellinen uhka Suomen sikataloudelle. Suomen tuotantosikaloissa pidetään kuitenkin jatkuvasti yllä korkeaa bioturvatasoa. Luotan vahvasti siihen, että tuotantosiat ovat turvassa. Torjuntatoimien kanssa ei ole kuitenkaan varaa lepsuilla”, kiteyttää Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg.

Vaikka Ruotsin tilanne on ikävä, Ari Berg on kuitenkin tyytyväinen siitä, että tilanne on tällä kertaa herättänyt enemmän keskustelua Suomessa kuin vuonna 2015, jolloin Virossa löydettiin ensimmäiset ASF-tapaukset.

"Nyt myös muut elinkeinot, kuten metsäteollisuus, ovat heränneet siihen, miten ASF vaikuttaisi kaikkeen metsässä tapahtuvaan toimintaan. Etenkin Ruotsin tartunta-alueen laajuus on varmasti yllättänyt monet."

Bergin mukaan tietoisuus taudista on tärkeässä roolissa.

"Virossa tietoisuus taudista ei ollut kovin hyvä, eikä tautiin oltu varauduttu riittävän hyvin. Niinpä ASF levisi maassa kulovalkean tavoin, eikä maa ole kokonaan päässyt siitä vieläkään eroon."

Ruotsissa tilannetta hankaloittaa erityisesti se, että Ruotsin villisikakanta on sata kertaa suurempi kuin Suomessa.

"Ainut konsti torjua taudin leviämistä on pitää villisikakanta mahdollisimman pienenä. Lähimaista Tanska on linjannut jo aikoja sitten, ettei maahan haluta lainkaan villisikoja. Suomessa villisikojen kantatavoite on päivitetty viimeksi vuonna 2015, joten nyt olisi ehkä korkea aika päivittää tilanne", Berg sanoo.

Tanska on linjannut jo aikoja sitten, ettei maahan haluta lainkaan villisikoja.  Kuva: Johannes Wiehn

"Suomessa villisikakanta on pyritty pitämään jo pitkään pienenä, koska tautiriski on tiedostettu. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on ollut enimmillään 3 000 villisikaa."

"Kantaa on saatu pienennettyä erityisesti Kaakkois-Suomessa, koska siellä villisikoja metsästetään eniten. Muualla maassa tilanne on ennallaan ja jopa uusia tihentymäalueita on syntynyt. Ilman tehokasta metsästystä villisikakanta kasvaa nopeasti."

Berg sanoo, että Suomessa metsästäjät ovat tehneet vastuullista työtä kannan kurissapitämisessä. Hän muistuttaa, että nyt pitäisi varmistaa se, että työ jatkuu mahdollisimman tehokkaana. Suomen Sikayrittäjät tukee metsästäjien työtä maksamalla metsästysseuroille toiminta-avustusta jokaisesta pyydetyistä villisiasta, mutta muitakin keinoja on mietittävä.

Metsästäjät ovat tehneet vastuullista työtä kannan kurissapitämisessä. Kuvassa villisikojen tonkimaa maastoa. Kuva: Johannes Wiehn

"Pimeänäkölaitteiden avulla jahtia olisi mahdollista tehostaa, sillä siat liikkuvat iltahämärässä ja öisin. Tällä hetkellä laitteiden käyttö on sallittu ainoastaan Suomen riistakeskuksen myöntämillä erillisillä poikkeusluvilla. Tähän pitäisi saada muutos."

Berg uskoo, että suurin riski ASF:n leviämiselle on ihminen.

"Tauti leviää suurimmalla todennäköisyydellä maahan ihmisen tuoman saastuneen lihan tai lihatuotteen välityksellä. Pienikin luontoon joutunut eväspaperi voi riittää taudin maahantuloon."

Ruotsalaisessa mediassa on esitetty epäilys, että ASF olisi levinnyt kaatopaikalta, jota villisiat olisivat tonkineet.

"Syytä on oikeastaan turha spekuloida, koska varmuudella sitä ei välttämättä koskaan saada koskaan. Oleellista on se, että Euroopassa tauti on edennyt hyppäyksittäin satoja kilometriä. Tämä kertoo siitä, että tautia on levittänyt ihminen."

"Nyt pitäisi olla todella tarkkana esimerkiksi metsästysmatkailun kanssa. Ei pitäisi missään tapauksessa mennä metsästysmatkalle paikkaan, jossa on ASF-tautia."

Ruokaviraston toimintaan Berg on tyytyväinen.

"Ruokavirasto tuottanut hyvää materiaalia ja tietoa ASF:stä on jaettu. Esimerkiksi ASF-vaarasta kertovia varoitustauluja on Itärajan satamissa ja rekkaparkeissa. Toivottavasti ne, jotka nyt liikkuvat Länsi-Suomen satamien kautta, saisivat samat tiedot."

Ruokavirasto on pystyttänyt ASF:stä varoittavia kylttejä huoltoasemien rekkaparkeille ja teiden levikkeille. Kuva: Terhi Torikka

Berg toivoo myös sitä, että viranomaiset ovat varanneet riittävästi resursseja hoitaa tilanne, mikäli ASF syystä tai toisesta pääsee Suomeen.

"Tästä olen hiukan huolissani etenkin nyt kun puhutaan jatkuvasti säästötoimista. Ollaanko varauduttu riittävästi esimerkiksi siihen, jos ASF tulee yhtä aikaa lintuinfluenssa kanssa", Berg pohdiskelee.

"Viranomaisilla tulee olla hyvät verkostot valmiina, jotta pystytään käytännössä keräämään esimerkiksi kuolleita villisikoja pois luonnosta. Suomen vahvuus on se, että viranomaisilla on apunaan hyvin järjestäytynyt metsästäjäporukka, jotka tuntevat maastot ja eläinten liikkeet."