• Verovinkit: Omasta vai naapurin metsästä? Polttopuun alkuperä vaikuttaa myyntitulojen verotukseen

    Oman metsän puista tehtyjen polttopuiden myynnistä saatu tulo on metsätalouden pääomatuloa.
    Tilaajalle
    Metsänomistaja Antti Kortteinen on rakentanut vanhaan navettaan klapikuivurin. Vuodessa hän myy 500–1 000 irtokuutiota polttopuuta. MT haastatteli häntä loppuvuonna 2022.
    Metsänomistaja Antti Kortteinen on rakentanut vanhaan navettaan klapikuivurin. Vuodessa hän myy 500–1 000 irtokuutiota polttopuuta. MT haastatteli häntä loppuvuonna 2022. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Puukauppa
    5.2.202406:00
    Suvi Jylhänlehto

    Polttopuun alkuperän kanssa tulee olla tarkkana verotuksessa.

    Oman metsän puista tehdyistä haloista, klapeista tai muusta energiapuusta saatu myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa (2C-lomakkeen kohta 2).

    Myyntitulot kirjataan sen vuoden tuloksi, jolloin maksu on tullut tilille. Myyntitulon hankkimiseen liittyvät kulut voi vähentää metsätalouden menoissa (kohta 7).

    Menoja ei voi vähentää yksityistalouden käytöstä, sillä se on verovapaata. Esimerkiksi klapikoneen hankintamenon voi vähentää vain silloin, jos polttopuuta valmistaa myytäväksi.

    Myyntitulosta saa vähentää myös oman työn arvon eli hankintatyön arvon, jos myytävän puutavaran on valmistanut tai kuljettanut itse.

    Lisää aiheesta
    • Noin 80 prosenttia metsänomistajista jätti veroilmoituksen tänä keväänä sähköisesti.

      Kodin talous | Metsänomistaja, merkkaa muistiin nämä kevään veroilmoitusten päivämäärät – karkausvuosi tuo yhden päivän lisäaikaa

    Jos metsänomistaja ostaa puutavaraa ulkopuoliselta, esimerkiksi naapuriltaan, ja myy sen polttopuuna, saatu myyntitulo on maatalouden tuloa ja puiden ostohinta maatalouden menoa. Ne ilmoitetaan Omaverossa tai lomakkeella 2 kohdan 2 Tuloverolaskelma osassa A Maatalouden tulot ja B Maatalouden menot.

    Myyntitulosta voi vähentää puiden hankintahinnan.

    Jos polttopuumyyjä ei omista maatilamaata, verotetaan polttopuukaupat elinkeinotoimintana.

    Polttopuiden myynti on puukaupan tavoin arvonlisäverolaissa tarkoitettua verollista myyntiä.

    Jos yhteenlasketut arvonlisäverolliset myyntitulot ylittivät viime vuonna 15 000 euroa, tulee metsänomistajan ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

    Oman asunnon tai kesämökin lämmittämiseen käytetyn puutavaran arvo on verovapaata, eikä sitä kirjata metsätalouden veroilmoitukseen. Tällöin polttopuiden tekoon liittyvät menot ja investoinnit eivät ole vähennyskelpoisia.

    Löydät MT:n vuoden 2024 vero-ohjeet Maaseudun Tulevaisuuden näköislehden alta liitteet-kohdasta.
    Lisää aiheesta
    • Elmeri Kärkkäinen kävi viime vuonna tekemään isänsä kanssa polttopuita myyntiin. Ne ovat menneet hyvin kaupaksi.

      Työmarkkinat | Elmeri Kärkkäisen kesätyön haku ei tärpännyt, joten hän tienaa nyt omalla yrityksellään ‒ tässä metsätyössä jääkiekkomaila on yksi tärkeimmistä apuvälineistä

    • Euro per klapi ei riitä, jos niitä ostaa Loviisan Nesteeltä. Lisäksi klapeja mainostetaan halkoina.

      Energia | Ovatko tässä Suomen kalleimmat polttopuut? Euro on näillä hinnoilla pikkuraha yhden klapin ostoon

    • Metsänomistaja Antti Kortteinen on rakentanut vanhaan navettaan klapikuivurin. Vuodessa hän myy 500–1 000 irtokuutiota polttopuuta. Kuvassa näkyvät koivuklapit olivat vuoden 2022 viimeiset.

      Puukauppa | Verovinkit: Maatalouden vai metsätalouden tuloa? Polttopuun alkuperä vaikuttaa klapien verotukseen

      Tilaajalle
    • Metsänomistaja ja klapiyrittäjä Antti Kortteinen tekee vuosittain myyntiin noin 500–1 000 irtokuutiota klapeja. Osan hän hankkii omista metsistään ja loput ostaa muualta.

      Puukauppa | Klapiyrittäjät ovat hätää kärsimässä, kun kaikki koivukuitu menee metsäteollisuudelle: ”Miten saadaan mummojen mökit lämpimiksi?”

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Puukaupan jumiutuminen huolettaa yrittäjiä – mistä hakattavaa löytyy riittävästi ensi vuoden ensimmäiselle puoliskolle.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäteollisuudella sumuinen markkina – myös Teboil-pakoitteet vaikeuttavat urakoitsijoiden toimintaa

  • Koneviesti | Puukaupan korkeasuhdanne vuonna 2021 näkyy kantorahatulojen ennakkotilastoissa

  • Koneviesti | Metsäalan tapahtuma Proforest järjestetään vapun jälkeen