Tällainen metsä rentouttaa parhaiten – ”Luonto on hyvä työympäristö, mutta metsään kannattaisi mennä myös vain rentoutumaan”

Kun astuu metsään, mieli alkaa elpyä. Sydämen syke tasaantuu, kortisolitaso laskee, kuormittuneen mielen tarkkaavuus alkaa palautua. Myönteiset tunteet lisääntyvät, kielteiset vähenevät. Tästä kaikesta on tutkimusnäyttöä.

Metsän palauttava vaikutus johtuu siitä, että metsässä ei tarvitse tietoisesti keskittyä siihen, mitä näkee ja kokee. Mielen varastot elpyvät kuin itsestään, selittää Luonnonvarakeskuksen tutkija Jenni Simkin.

Hän tutkii väitöskirjassaan erilaisten metsien tarjoamia koettuja terveyshyötyjä. Elpymiseen auttaa, vaikka katselisi vain kuvia metsistä, mutta oikeassa luonnossa hyötyjä on kaikille aisteille; metsässä on ääniä, hajuja, mikrobeja.

”Kun päivän aikana kaikki tarmo on käytetty työhön, tarkkaavaisuus on ikään kuin käytetty loppuun. Kun menet metsään, tarkkaavaisuus palautuu”, Simkin sanoo.

Simkin vei tutkimuksessaan työssäkäyviä ihmisiä erilaisiin metsiin noin tunnin ajaksi. Tarkastelussa oli mukana neljä eri tavoin hoidettua kuusikkoa: noin 40-vuotias kasvatusmetsä, satavuotias hakkuukypsä metsä, noin satavuotias kaupungissa sijaitseva virkistysmetsä sekä yli 120-vuotias luonnontilainen metsä.

Metsäkäyntien aikana ja niiden jälkeen mitattiin kokeeseen osallistujien kokemaa elpymistä ympäristöpsykologisilla mittaristoilla.

Tutkimuksen mukaan kaikki neljä metsää lisäsivät energisyyttä ja vähensivät negatiivisia tunteita. Nuoressa kasvatusmetsässä elpymistä koettiin ensimmäiset 15 minuuttia. Elpymisen tunne ei kuitenkaan lisääntynyt enää sen jälkeen, vaikka metsässä oleskeltiin pidempään.

Tehokkaimmin elvyttivät hakkuukypsä satavuotias talousmetsä ja yli 120-vuotias luonnontilainen metsä.

Suomalaiset liikkuvat mielellään metsissä. Kuva: Sanne Katainen

Tutkijalle tulos on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmat kyselytutkimukset osoittavat, että suomalaiset pitävät iäkkäistä, hoidetun näköisistä metsistä. Niinpä hoidetun metsän on ajateltu hoitavan myös mielenterveyttä parhaiten.

Iso osa tutkimuksista on kuitenkin perustunut valokuviin metsistä. ”Eroa on tullut, kun ihmisiä on viety oikeasti luontoon. Valokuvissa hoidettu metsä on esteettisesti siistin näköinen. Valokuvassa kultaista leikkausta sotkeva lahopuu ei olekaan enää epämiellyttävä luonnossa.”

Simkin pitää hieman yllättävänä tuloksena, että lahopuun näkeminen miellytti osaa ihmisistä.

”Aiemmin siitä ei ole niin pidetty, mutta tässä luultavasti vaikuttaa se, miten ihmisten ymmärrys luonnosta kasvaa.”

Ihmisen tausta vaikuttaa siihen, millaisesta metsästä hän pitää. Ikänsä metsää hoitanut ja syntyjään kaupunkilainen lukevat metsää eri tavoin. Lapsuuden metsämaisemat saatetaan kokea erityisen miellyttävinä.

Omat mieltymykset ja terveysvaikutukset ovat kuitenkin hieman eri asioita, Simkin huomauttaa.

Hän kertoo osallistujasta, joka tuli kokeen aikana kertomaan, kuinka ruman näköisenä hän piti nuorta talousmetsää. Silti elpymistä tapahtui tehokkaasti.

”Häntä ehkä vähän harmitti, että hän elpyi siellä, vaikka ei pitänytkään metsästä. Mutta se, että pidän suklaasta, ei välttämättä tarkoita, että se on minulle hyväksi”, Simkin vertaa.

Mielenterveyden ylläpitämiseen ja stressin laskuun riittää tutkimusten mukaan jo noin 15 minuutin oleskelu metsässä. Siinä ajassa kortisolitaso laskee ja mieli alkaa elpyä.

Entä elvyttääkö metsässä työskentely mielen?

”Luonto on hyvä työympäristö, mutta palautumisen kannalta metsään kannattaisi mennä vain rentoutumaan, sillä työskennellessä tarvitaan keskittymistä”, sanoo tutkija.

Masennuksen ja ahdistuksen tunteet lievittyvät tutkitusti luonnossa, mutta luonnolla on todettu olevan myös immuunipuolustusta vahvistava vaikutus.

Altistus hyville mikrobeille esimerkiksi vähentää riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja allergioihin. Muutama vuosi sitten julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti toistuva luontokosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa, mikä näkyi myös veriarvoissa.

Vastaavissa tutkimuksissa on jo aiemmin huomattu, että luonnon kanssa kosketuksissa olevilla maaseudun lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin.

Simkinin mukaan tanskalaistutkimuksessa luonnonmukaisemman ympäristön on havaittu suojaavan lapsia sairastumasta myöhemmällä iällä mielenterveyden sairauksiin kuten skitsofreniaan.

Luonto houkuttelee myös liikkumaan. Kyselytutkimusten mukaan suomalaisten mieluisin liikkumisympäristö on metsä.