
Jos valtion omistamien vanhojen metsien suojelua laajennettaisiin kattamaan 100 000 hehtaaria, suojelun nettohyöty vuoteen 2050 mennessä olisi jopa satoja miljoonia euroja.
Näin väittävät Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen ja tutkijatohtori Johanna Kangas selvityksessään Valtion vanhojen metsien suojelu – Hyödyt ja kustannukset, epäsuorat vaikutukset ja riskit. Selvityksen tilasi Koneen Säätiö, joka haluaa edistää keskustelua vanhojen metsien suojelusta.
Ollikaisen mukaan laaja suojelu lisäisi monin tavoin yhteiskunnallista hyvinvointia. Jos Suomi epäonnistuu hiilinielua koskevan EU-sitoumuksen saavuttamisessa, valtiolle koituu suoria kustannuksia nieluyksiköiden hankinnasta.
Metsänomistajalle valtion metsien laajempi suojelu voisi tarkoittaa puun hinnan kohoamista, kun puun tarjonta vähenisi. Luontomatkailuyrittäjät hyötyisivät vanhasta luonnosta. Myös metsien virkistysarvo kasvaisi.
Taloudellista hyötyä saataisiin myös sillä, että vanhojen metsien suojelua kannattavien arvojen toteutumiselle laskettaisiin hintalappu.
Selvityksessä todetaan, että jos 100 000 hehtaarin sijaan suojeltaisiin vain 20 000 hehtaaria, kuten hallitus esittää, ja hakattaisiin 80 000 hehtaaria, hakkuista saatava metsätulo ei riittäisi kattamaan menetettyjä monimuotoisuus- ja ilmastohyötyjä.
Jotta monimuotoisuus- ja hiilinieluhyödyt saatiin samalle viivalle kustannusten kanssa, myös ne arvotettiin rahassa. Luonnon monimuotoisuutta arvotettiin Metso-ohjelman korvausten perusteella ja vertailuna käytettiin tieteellisten tutkimusten analyysejä kansalaisten maksuhalukkuudesta suojella luonnon monimuotoisuutta. Hiilinielun osalta sovellettiin nieluyksiköiden hintaa.
Eurojen perusteella selvittäjät päätyvät siihen, että valtion vanhoja metsiä kannattaisi yksikäsitteisesti suojella mainitut 100 000 hehtaaria.
Selvitys on Koneen Säätiön mukaan keskustelualoite, joka haastaa Suomen hallituksen kesäkuussa julkistaman esityksen vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereistä. Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön esityksessä kriteerit mitoitettiin säätiön mielestä niin tiukoiksi, että valtaosa jo suojelluistakaan metsistä ei täytä niitä.
Suomessa ei ole selvityksen mukaan tähän mennessä tutkittu, millaisia hyötyjä ja kustannuksia valtion omistamien kaikkien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta 100 000 hehtaarin alalla syntyisi.
Selvitykseen pääset tästä: Valtion vanhojen metsien suojelu – Hyödyt ja kustannukset, epäsuorat vaikutukset ja riskit.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
