Näin kansan pitäisi varautua karhuihin: pihaan karhunkestävät roskikset, metsään mukaan äänitorvi ja mahdollisesti karhuspray

Nyt on hyvät neuvot kalliit. Sanonta kuuluu tilanteeseen, jossa on ongelma edessä, eikä keinoja sen ratkaisemiseksi.

Suomessa elää nykyään noin 2 300 karhua ja kanta kasvaa vauhdilla. Koska Luonnon­suojeluliitto Tapiola on valituksillaan estänyt karhun kannan­hoidollisen metsästyksen todennäköisesti useammiksi vuosiksi, ovat viranomaiset aloittaneet kansalaisten valistuksen.

Karhuun voi törmätä nykyisin metsässä periaatteessa kuka tahansa, mutta todennäköisyys on korkeampi niillä, jotka liikkuvat metsässä paljon esimerkiksi työn vuoksi.

Karhun kanssa nokitusten joutuminen ei ole mikään leikin asia. Ratkaisuna pahenevaan karhutilanteeseen Suomen riistakeskus järjestää nykyisin koulutuksia, joissa neuvoo metsäammattilaisille, miten toimia karhukohtaamisessa.

Metsässä liikkuessa tulisi pitää ääntä, kuten puhallella liikkuessa äänitorveen, joka on tähän mennessä tuttu lähinnä jääkiekko- ja jalkapallokatsomoista. Ohjeiden mukaan metsästä on poistuttava rauhallisesti takaisin omaan tulosuuntaan, jos karhuun kuitenkin törmää. Jos karhu on aggressiivinen ja se hyökkää ihmistä kohti korvat luimussa, tulisi ohjeiden mukaan heittäytyä mahalleen maahan ja suojata päätä sekä niskaa – ja toivoa parasta.

Kaksi luonnonsuojelujärjestöä kannattaa myös sitä, että avuksi tällaisiin tilanteisiin saataisiin karhusumuttimia. Karhusumutin sisältää muun muassa chilistä tuttua kapsaisiinia. Karhusumutteet ovat olleet pitkään käytössä muun muassa Pohjois-Amerikan karhuseuduilla. Tällä hetkellä kaikkien aseeksi luokiteltavien kaasusumuttimien hallussapito niin voimankäyttöä kuin hätävarjeluakin varten on Suomessa kuitenkin luvanvaraista.

Sumuttimissa on kaksi ongelmaa. Koska karhuhyökkäykset tapahtuvat yleensä yllättäen ja nopeasti, spraypulloa tulisi pitää jatkuvasti valmiina, jotta sen saisi nopealla liikkeellä käyttöön. Toisaalta sumute lentää parhaimmillaankin vain kymmenen metrin etäisyydelle eli sumutetta tulisi käyttää vain aivan karhun kuonon lähellä, muuten tuuli lennättää sumutteen harakoille.

Myös pihahavainnot ovat moninkertaistuneet. Viranomaiset muistuttavat nyt kilpaa, ettei pihasta tulisi löytyä mitään karhuille kelpaavaa syötävää.

Ongelmallisin asia ovat roskapöntöt ja kompostit, josta karhu saa helposti pengottua makoisan aterian. Toistaiseksi karhunkestäviä pönttöjä ei vielä ole myynnissä, mutta kehitystyö on käynnissä.

Korkeasaaren karhut ovat jo ehtineet kuitenkin toimia tutkimusavustajina, kun Suomen riistakeskus tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävistä roskisten testauksesta. Säännöllisesti eläintarhassa syötetyille karhuille hunajalla voideltu roskis lienee lähinnä ajanviete. Todelliseen testiin karhuroskis joutuu vasta nälkäisen karhun kanssa.

Nyt on hyvät neuvot myös kalliita.