

Raskaannäköisillä mäntytukeilla kuormattu tukkirekka kiinnitti liikenteen valvojien huomion sydäntalven päivänä. Poliisi epäili rekan ajavan laittomassa ylikuormassa. Se liputettiin valtatien sivuun ja siitä edelleen vaakaan.
Ylikuormasta maksettavat sakot tekisivät kuskin tilipussiin melkoisen loven, mutta kuljettaja oli rauhallinen, koska tunsi puun fysiologiaa.
”Siinä on niin paljon tyvitukkeja, että ei mene lähellekään ylikuormaa”, kuski totesi tarinan mukaan. Sama vahvistui pian myös akselivaakojen näyttämistä luvuista, jotka pysyivät reilusti lain sallimissa rajoissa.
Tarina on vanha, sillä nykyisin kuljettaja tietää kuorman painon kuormainvaakojen ja ilmajousituksen antaminen tietojen perusteella. Ennen näitä apuvälineitä puukuorman painoa arvioitiin taulukoiden avulla. Ne kertovat saman, minkä kuljettaja tiesi: järeiksi luokiteltujen mäntypöllien tuoretiheys on kymmenen prosenttia alhaisempi kuin pienempien tukkien.
Tämä tarkoittaa, että isoista puista tehty kuorma ei ole niin painava kuin esimerkiksi kuusesta tai koivusta tehty kuitupuukuorma.
Energianpuun kastiin menevät ohuet havupuurangat painavat kokoonsa nähden kaikkein eniten. Tämän ovat tunteneet ne metsänomistajat, jotka ovat tänäkin keväänä nostelleet metsähoidollista puuta käsin pinoon, kuormaan tai klapikoneelle.

Ilmiö selittyy huonosti vettä sitovan sydänpuun määrän vaihtelulla havupuissa. Koivulla ei ole sydänpuuta, joten sen tuoretiheyteen vaikuttaa lähinnä vain vuodenaikojen vaihtelu, ei puun koko.
Havupuiden ja etenkin isojen mäntyjen sahauspinnoista näkee tuoreena selvästi, miten kuivan sydänpuun osuus vähenee latvaa kohti mentäessä. Vanhalla männyllä sydänpuun osuus on usein yli puolet rungon halkaisijasta, latvapölleissä sitä ei ole nimeksikään.
Myös kuusella on kevyttä sydänpuuta, mutta se ei erotu sahauspinnasta varsinkaan jäätyneenä yhtä hyvin kuin männyn tumma sydänpuu.
Koska kuivaa sydänpuuta alkaa muodostua havupuihin vasta rungon vanhemmalla iällä, ovat nuoret havupuut kautta linjan vanhoja puita kosteampia ja näin myös painavampia.
Kevään ahavakelien alettua maalis–huhtikuussa vauhdittuu niin kasvavien kuin jo pinossa olevan puutavaran kuivuminen. Suomen valtapuulajeista mänty kuvaa nopeimmin. Metsätehon tekemän mittauksen mukaan mäntykuitupuu kevenee kesävarastoinnin aikana vauhdikkaimmin noin prosentin viikossa, koivu noin puoli prosenttia ja kuusikuitu asettuu siihen väliin.
Vielä alussa mainittuun tukkikuormaan, jossa saattoi olla 50 kuutiometriä puuta. Maaliskuussa Etelä-Suomen metsistä korjatuilla isoilla tukkipuilla tuo kuorma olisi painanut 42 tonnia, mutta kuitupuulastissa painoa olisi ollut lähes 49 tonnia.
Todellisuudessa ero olisi pienempi, sillä tiiviimmin asettuvaa kuitupuuta mahtuu rekkaan 5–15 kuutiota enemmän kuin isoja tukkeja.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
