• Nyt tulee vastaisku metsäkatoon ‒ joutoalueille esitetään jopa 2000 euron metsitystukea

    Metsitystukea täydentää kaksi kertaa maksettava hoitokorvaus.
    Tilaajalle
    Metsitystuella kasvatetaan metsäalaa ja vahvistetaan hiilinieluja.
    Metsitystuella kasvatetaan metsäalaa ja vahvistetaan hiilinieluja. Kuva: Jyrki Luukkonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    21.9.202615:04
    Jarmo Palokallio

    Hallitus valmistelee uutta metsitystukea joutoalueille. Sen tavoitteena on lisätä pysyvää metsäalaa ja vahvistaa hiilinieluja.

    Metsityskorvauksen määrä olisi maapohjasta riippuen 1 500–2 000 euroa hehtaarilta. Lisäksi hoitopalkkioita maksettaisiin yhteensä 900 euroa hehtaarilta toisena ja viidentenä vuotena metsittämisen jälkeen.

    Tukea haettaisiin Suomen metsäkeskuksesta, ja hakemusten vastaanoton on tarkoitus alkaa maaliskuun 2027 lopussa. Metsitystoimia ei saisi aloittaa ennen myönteistä tukipäätöstä.

    Tukea voisi saada vähintään hehtaarin suuruisen alueen metsittämiseen. Metsitettävän alueen on koostuttava vähintään puolen hehtaarin yhtenäisistä ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveistä aloista.

    Lisäksi alueen on oltava luonnostaan ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen soveltuva.

    Metsitystukea ei saa kohteille, joiden metsittämiseen on myönnetty metsitystukea jo aiemmin. Myös joulukuusiviljelmät on rajattu tuen ulkopuolelle.

    Metsitetyn alueen omistajalle tulisi myös pitkäaikaisia velvoitteita. Metsityksen jälkeen aluetta olisi hoidettava ja säilytettävä metsämaana vähintään kymmenen vuoden ajan.

    Tukijärjestelmässä painotettaisiin ympäristöarvoja aiempaa tarkemmin. Suomen metsäkeskus pyytäisi lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta sekä Elinvoimakeskukselta muun muassa luonnon monimuotoisuudesta, maisema-arvoista, vesitaloudesta ja kaavarajoitteista.

    Tukea ei myönnettäisi ympäristöltään tai luonnoltaan arvokkaiden alueiden metsittämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi niityt, kedot, ahot ja hakamaat sekä paksuturpeisimmat turvemaat.

    Metsitystukiesitys liittyy hallituksen laajempaan ohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa metsien kasvua ja hiilinieluja.

    Lisää aiheesta
    • Naarasnevan entinen turvetuotantoalue tarjoaa arvokasta tietoa metsityksen ilmastovaikutuksista.

      Metsänhoito | Entinen turvesuo Soinissa muuttui hiilen päästäjästä hiilinieluksi jo metsitystä seuraavana vuonna – ”Tulos oli yllättävä, sillä pikkutaimien hiilensidonta ei vielä ole kovin suurta”, sanoo tutkija

      Tilaajalle
    • Metsitettyjen peltojen ilmastovaikutukset riippuvat puuston hiilinielun lisäksi monesta muusta tekijästä.

      Ilmastonmuutos | Tanska aikoo muuttaa satojatuhansia peltohehtaareja metsäksi – suomalaistutkijat apuna

    • Taimikkoa entisellä pellolla. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: Pellon metsityspalkkio pitää palauttaa

    • ”Täältä lehmät syövät kohta kukat, muuten silmälläpidettävää ketoneilikkaa ei kannattaisi poimia”, toteaa luontokartoittaja Kati Gürsönmez Jarno Tuomiselle, jonka laidunta hoitavat kyytöt.

      Ympäristö | Näin vuosisatoja laidunnettu niitty voi – parjattu märehtijä on uhanalaisimpien luontotyyppien elinehto

      Tilaajalle
    • Metsitystuella on tähän mennessä metsitetty noin 4 700 hehtaaria joutoalueita.

      Metsänhoito | Metsitystuen hakupalvelu sulkeutuu – toteutusilmoitus tehtävä ennen joulua

    Artikkelin aiheet
    metsitystuki
    metsäkato
    hiilinielu
    metsitys
    Suomen metsäkeskus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin