Perhe kaavaili metsiinsä harvennusta, Metsään.fi ehdotti päätehakkuuta – ”Ei mikään pieni päätös”

Ilpo Vuorisella on lähes 70 vuoden kokemus metsätöistä. Perhekunnan metsien hoidosta 84-vuotias Vuorinen on vastannut jo lähes 45 vuotta.

”Näin eläkkeelläkin minulle kertyy yhteen kesään 50 metsätyöpäivää”, hän kertoo harrastuneisuudestaan.

Aktiivisesti metsätöitä tekevä Vuorinen suunnittelee hoitotöitä metsänhoitosuunnitelman sekä Metsään.fi:n avulla. Vastassa oli yllätys, kun palvelu ehdotti alle 60-vuotiaalle männikölle toimenpiteeksi päätehakkuuta.

Metsänhoidon suosituksissa männikkö suositellaan päätehakattavaksi noin 70–100 vuoden iässä kasvupaikan rehevyydestä riippuen.

”Tähän saakka päätehakkuuseen tulleet männiköt ovat olleet luontaisesti syntyneitä ja iältään 70–100-vuotiaita. Hämmästyin, kun Metsään.fi ehdotti viime vuonna päätehakkuuta jo vähän yli 50-vuotiaille männiköille. Yhdellekään kuviolle ei suositeltu kolmosharvennusta.”

Toimenpide-ehdotus tuntuikin Vuorisesta nurinkuriselta. Itse hän oli kaavaillut alalle ainakin yhtä harvennusta ennen päätehakkuuta.

”Se, että päättää päätehakata yhteensä 20 hehtaaria reilu 50-vuotiasta puustoa, ei ole mikään pieni päätös”, Vuorinen toteaa.

Suomen metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen ei kommentoi yksittäistä tapausta, mutta muistuttaa Metsään.fi:n ohjeiden olevan toimenpide-ehdotuksia. Kyse ei ole ehdottomista suosituksista.

”Suosittelemme, että toimenpide-ehdotukset tarkistetaan ennen päätöksentekoa metsän käsittelyn suhteen. Ehdotukset ovat suuntaa antava tieto metsien käytön mahdollisuuksista.”

Vuorisella on lähes 70 vuoden kokemus metsätöistä. Nykyään eläkkeellä oleva pappi hoitaa harrastuksekseen lastensa metsiä. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsään.fi:n tarjoamat toimenpide-ehdotukset on simuloitu metsävarakuvioille kaukokartoitusperusteisesti tuotetun puustotiedon ja kasvulaskennan perusteella.Tieto tuotetaan automaattisesti. Osa tiedosta perustuu asiakkaiden lähettämiin toteutustietoihin.

Metsävaratietoon sisältyy Lappalaisen mukaan palvelun laatuselosteen mukaisia epävarmuuksia, mutta aina ei ole kyse virheistä.

Osa metsänomistajan näkökulmasta virheiltä vaikuttavista seikoista on Lappalaisen mukaan kaukokartoitusperusteisen tiedon ominaisuuksia. Tarkat puulajisuhteet tai puuston ikä ovat sellaisia tietoja, joiden korjaamiseen apu voi löytyä metsäsuunnitelmia tekeviltä kaupallisilta palveluntuottajilta.

Vuorinen toivoo Metsään.fi:ltä monimuotoisempia ehdotuksia metsänhoitoon. Vaihtoehtoja ja pohdintaa hän kaipaisi esimerkiksi metsän kasvattamiseen pitemmissä sykleissä. Kuva: Petteri Kivimäki

Monitulkintaisessa tapauksessa kyse voi olla useastakin eri asiasta.

Esimerkiksi metsänomistajan omat tavoitteet, kuten halu kasvattaa metsää korkeampaan ikään, eivät näy toimenpide-ehdotuksissa automaattisesti. Niissä Lappalainen kannustaa kääntymään metsäpalveluiden tuottajien puoleen.

Vuorinen toivoisi Metsään.fi:ltä monimuotoisempia ehdotuksia metsänhoitoon, ja pohdiskelua siitä, millaisella aikajänteellä metsiä halutaan kasvattaa.

”Tavallinen metsänomistaja tuumaa helposti Metsään.fi:n antamista ehdotuksista, että kai se on sitten viisainta hakata männyt alas, kun maan parhaat asiantuntijat niin suosittelevat”, Vuorinen toteaa.

Hän toivoisi, että palvelun ehdotus päätehakkuusta pysähdyttäisi metsänomistajan selvittämään erilaisia vaihtoehtoja. Nyt voisi jo päätehakata, mutta mitä muita vaihtoehtoja on?

”Suuri parannus olisi, jos Metsään.fi tarjoaisi tässä saumassa metsänomistajalle vaihtoehtoisen mallin, eli kolmosharvennuksen ja päätehakkuun siirtämisen.”

Vuorinen kannustaa tarkastelemaan ajatuksella tarjottuja toimenpide-ehdotuksia ja näkemään muitakin vaihtoehtoja. Kuviokatselmus metsäasiantuntijan kanssa rohkaisi luottamaan omaan tuntumaan jatkossakin.

”Pitää olla myös vähän jukuripää, jotta uskaltaa haastaa ehdotusten perusteluja ja tehdä omat päätökset.”