Metsäkoneen ryskäys kuuluu Loppulan parkkipaikalle Oulun Sanginjoella. Se ei kuitenkaan kaada metsää matalaksi, vaan leventää polku-uraa, jotta jokivarren maisemista saisivat jatkossa nauttia myös vaunujen kanssa, pyörätuolilla ja rollaattorin avulla liikkuvat.
Seuraavaksi kuoritaan pintamaat, sitten polku sorastetaan, kertoo kenttäpäällikkö Jouni Kosonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Reitin varrelle tulee toiminnallisia rasteja ja läpikulkukatoksia. Tulvauomaan tehdään silta ja joen törmälle rantalava. Kaiken kruunaa sadan neliömetrin nuotiokatos jokivarren vanhan, istuinpölkyistä koostuvan tulipaikan tilalla.
Ympäristöministeriö myönsi erillispäätöksellä 1,9 miljoonaa euroa Sanginjoen luonnonsuojelualueen retkeilyrakenteiden kunnostukseen ja rakentamiseen.
”Tämä oli vuosikausia retuperällä. Pitkospuut olivat hengenvaarallisessa kunnossa”, Kosonen toteaa.
Sanginjoen ulkometsä kuului vielä kolme vuotta sitten Oulun kaupungille, ja alueen suojelusta väännettiin kättä kaupunginvaltuustossa.
”Tämä oli vuosikausia retuperällä. Pitkospuut olivat hengenvaarallisessa kunnossa.”
Suojeluväen riemuksi Koneen Säätiö tarjoutui ostamaan 1 440 hehtaarin metsäalueen 4,2 miljoonalla eurolla ja lahjoitti sen valtiolle.
Loput kokonaisuudesta, yhteensä 1 100 hehtaarin kokoiset luonnonsuojelualueet, Oulun kaupunki lahjoitti valtiolle. Nyt koko alueen hoidosta vastaa Luontopalvelut.
Sanginjoesta on puhuttu jopa ”Oulun Nuuksiona”. Se sijaitsee vain parikymmenen minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta ja on jo nyt suosittu lähivirkistyskohde.
Kosonen toppuuttelee kansallispuistohaaveita, mutta uskoo, että alue kasvattaa lähivuosina suosiotaan kaupunkilaisten retkikohteena.
Hän uskoo, että Sanginjoki vie jatkossa kävijäpainetta Kiiminkijoen Koitelinkoskilta, jossa retkeilijöitä riittää hetkittäin ruuhkaksi asti.
Yhtenäinen metsäalue, joka sijaitsee noin 16 kilometrin päässä Oulun keskustasta.
Siirtyi valtion omistukseen keväällä 2021.
Pinta-ala 2 500 hehtaaria.
Alueella on luonnonmetsän piirteitä, vanhoja kuusikoita, korpia ja kuivaa harjuluontoa. Uhanalaisia kääpiä ja harvinaisia lintulajeja tavattu.
Aluetta hoitaa Metsähallituksen Pohjanmaan–Kainuun Luontopalvelut.
77 800 kävijää vuonna 2022. Ennuste on, että kävijämäärä tuplaantuu, kun rakennustyöt valmistuvat.
Lähde: Metsähallitus
Marraskuun lopusta alkaen alueella on suhannut raskasta liikennettä maanrakennustöissä. Vanhoja laavuja ja pitkospuita puretaan pois.
Vuoden vaihteessa työt jatkuvat muun muassa paalutuksilla, jotka tehdään uusien taukopaikkojen perustoiksi.
”Retkeilypalveluiden suunnittelussa osallistettiin laajasti eri toimijoita ja kuunneltiin toiveita, millaisen virkistysalueen ihmiset haluavat”, Kosonen sanoo.
Kävelyreittejä tulee lisää ja osa niistä on esteettömiä.
Työt valmistuvat kokonaisuudessaan ensi syksyllä ja ne toteuttaa oululainen VP Purku Oy.
”Budjetti käytetään tehokkaasti, ja kaikki tehdään kerralla valmiiksi”, Kosonen lupaa.
Hän toivoo, että jatkossa korjaustyöt eivät olisi hankkeiden varassa.
”Tasainen rahoitus olisi paras. Silloin pystyisi suunnittelemaan korjauksia pari vuotta etukäteen.”
Jos ensin kitkutetaan vuosia ja yhtäkkiä saadaankin hirveä määrä rahaa, kilpailutukset joudutaan tekemään kiireellä.
Metsähallituksen organisaatiouudistusta Kosonen odottaa rauhallisin mielin: ”Monta uudistusta on jo nähty.”
Haastattelupäivänä sähköpostiin kolahtaa tieto 43 vakituisen työntekijän irtisanomisesta. Palveluverkostoa tarkastellaan.
”Meidän on selvittävä vähemmällä”, Kosonen summaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
