Yksi tehdas erityisesti on vaikeuksissa – näin Trumpin tullit ovat vaikuttaneet metsäyhtiöihin

Yhdysvaltain tuontitullien vaikutukset alkavat konkretisoitua. Euroopasta Yhdysvaltoihin viety sellu säästyi tulleilta kokonaan, mutta paperia ja kartonkia on rasittanut 15 prosentin tulli elokuun 7. päivästä lähtien. Sahatavaran kymmenen prosentin tulli tuli voimaan lokakuun puolivälissä.

Itse asiassa tullien vaikutus alkoi näkyä jo ennen niiden voimaan tuloa, kun kartongin ja paperin tuottajat ryhtyivät ohjaamaan tuotteitaan uusille markkinoille. Esimerkiksi ruotsalaisen Billerudin toimitusjohtaja Iver Vatne totesi toisen neljänneksen jälkeen, että kuitupohjaisten pakkausmateriaalien ylitarjonta kiihtyi Euroopassa.

Kolme kuukautta myöhemmin kartonki- ja selluyhtiö Metsä Board on saanut tuta tullien suoran vaikutuksen. Tullit ovat vaikuttaneet pohjoisamerikkalaisten asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.

Tullien vaikutus näkyy erityisesti elintarvikkeiden, lääkkeiden ja kosmetiikan pakkaamisessa käytettävässä taivekartongissa. Yhdysvaltain markkina on Metsä Boardille lähes elintärkeä, koska viime vuonna noin 22 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tuli yhdysvaltalaisilta asiakkailta.

”Taivekartonkia voidaan korvata hieman paksummalla ja paikallisesti tuotetuilla kartongeilla. Sen takia emme pystyneet siirtämään kokonaan tullien vaikutusta hintoihin. Hintojen korotus on onnistunut vain osittain”, totesi toimitusjohtaja Esa Kaikkonen esitellessään kolmannen neljänneksen osavuosikatsausta.

Metsä Boardin taivekartonkitoimitukset Yhdysvaltoihin vähenivät jo toisella neljänneksellä, eivätkä määrät palautuneet heinä–syyskuussa.

Sen sijaan päällystetyn valkoisen kraftlinerin tullit Metsä Board on pystynyt siirtämään lähes täysimääräisesti asiakkaiden maksettavaksi. Tämä johtuu siitä, että tuotteen korvaaminen kilpailijoiden tuotteilla on vaikeampaan kuin taivekartongissa.

Kraftlineria käytetään aaltopahvin pinnassa.

Metsä Boardin mukaan taivekartongin ongelmat tiivistyvät sen Ruotsin Husumissa toimivaan kartonki- ja selluintegraattiin.

Metsä Board sai joulukuussa 2023 valmiiksi kyseisen tehtaan taivekartonkikoneen laajennuksen. Noin 200 miljoonan euron investointi lisäsi koneen tuotantokapasiteettia 200 000 tonnia 600 000 tonniin.

Koneen tuotanto on suunnattu ensisijaisesti Yhdysvaltain markkinoille. Alkuperäisen suunnitelman mukaan koneen oli määrä päästä täyteen vauhtiin vuonna 2026, mutta väliin tuli kauppapolitiikka.

”Teknisesti kone on erinomainen ja se tuottaa sitä, mitä sen pitääkin tuottaa. Teemme kaikkemme, että saisimme myytyä koneen tuotannon keskeisille markkinoille”, Kaikkonen totesi.

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kilpailijan Stora Enson uusi kone Oulussa lisää tuotantoaan ja kilpailee samoista asiakkaista. Stora Enson mukaan pakkausten hintoihin kohdistuu jatkuvia laskupaineita, koska tarjonta ylittää kysynnän.

Vuoden lopulla Metsä Board jatkaa markkinatilanteesta johtuvia seisokkeja käytännössä kaikilla tehtaillaan, mutta sopeutukset kohdistuvat erityisesti Husumiin.

Lisäksi Metsä Boardilla on käynnissä mittava 200 miljoonan euron tehostamisohjelma. Henkilöstövähennyksistä yhtiö on kertonut, että arvioitu vähennystarve on 315 ihmistä, joista 155 Suomessa. Husumissa työskentelee 700 ihmistä.

Stora Enson mukaan tullien suora vaikutus on nykytasolla rajallinen, koska konsernin suora myynti Yhdysvaltoihin oli hieman alle kolme prosenttia kokonaisliikevaihdosta viime vuonna.

UPM ei korostanut tulleja osavuosikatsauksessaan, mutta ne ovat vaikuttaneet sekä painopapereiden että erikoispapereiden kysyntään.

Viime vuonna noin 14 prosenttia UPM:n liikevaihdosta tuli Yhdysvalloista. Tästä noin 40 prosenttia konserni tuotti Yhdysvalloissa ja noin 60 prosenttia tuli tuonnista pääasiassa EU:sta.

UPM toi Yhdysvaltoihin paino- ja erikoispapereita sekä jonkin verran eukalyptussellua. Yhdysvalloissa se tekee tarramateriaalia kolmessa laitoksessa ja painopaperia yhdessä paperitehtaassa.

Ruotsalainen Billerud on nähnyt tullien toisen puolen. Sillä on vaikeaa Euroopan markkinoilla muiden tuottajien tapaan, mutta Yhdysvalloissa pyyhkii paremmin.

Konsernilla on kaksi tehdasta Michiganin osavaltiossa ja arkittamo Wisconsinissa. Niiden tuotantokapasiteetti on noin 1,1 miljoonaa tonnia paperia sekä 0,2 miljoonaa tonnia sellua.

”Pohjois-Amerikassa markkinadynamiikka on suotuisaa. Asiakkaiden kiinnostus on lisääntynyt sen jälkeen, kun tuontitullit astuivat voimaan elokuussa”, toimitusjohtaja Iver Vatne toteaa osavuosikatsauksessa.

Hänen mukaansa tuotanto Yhdysvalloissa on arvokas voimavara. Sen osuus koko konsernin liikevaihdosta on noin 30 prosenttia.