Tehopyynti vähentää vieraslajien määrää: Jo yli 5 000 supikoiraa saatu saaliiksi
Hankeen ja osaavien metsästäjien yhteinen tavoite alueiden arvokkaiden lintukohteiden hyväksi on saanut sadat osaavat ja motivoituneet supikoirien ja minkkien pyytäjät liikkeelle.
Aktiivinen pyynti on tuottanut tulosta, ja supikoirakannat ovat merkittävästi laskeneet kohteilla. Kuva: Marja SeppäläSuomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen vetämä Helmi-vieraspetohankkeen työ on tuottanut tulosta. Yhteinen tavoite oman alueen arvokkaan lintukohteen hyväksi on saanut sadat osaavat ja motivoituneet supikoirien ja minkkien pyytäjät liikkeelle.
Hankkeen 73 pyyntikohdetta sijaitsevat ympäri Suomea. Tulosta on syntynyt, ja supikoirakannat ovat merkittävästi laskeneet kohteilla.
Pyynnin tulosta voi jo pitää hyvänä. Saaliiksi on saatu yhteensä yli 5 000 supikoiraa ja noin 800 minkkiä.
"Tuoreimpien tutkimusten mukaan supikoirakannat on lähes jokaisella alueella saatu merkittävästi laskuun. Pyynti-into on säilynyt ja on odotettavissa vieläkin parempaa tulosta kuin mitä meillä on tällä hetkellä", sanoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Toivola Metsähallitukselta.
Suomen luontoon kuulumattomien, haitallisten vieraspetojen tehokkaalla ja järjestelmällisellä poistamisella halutaan säästää arvokkaiden lintuvesien vesilinnut vieraspetojen saalistukselta.
"Vieraspedot syövät vesilintujen munia ja poikasia, ja näin heikentävät varsinkin uhanalaistuneiden vesilintujen kantoja. Ne myös heikentävät pesimämenestystä jo pelkällä läsnäolollaan", kertoo hankkeen projektipäällikkö Kari Karhula Suomen riistakeskuksesta.
Pyynnin vaikuttavuudesta saadaan tietoa vesilintuseurannoista, vaikka kesällä Suomessakin levinneen lintuinfluenssan pelätään vaikuttavan tuloksiin. Lisäksi monilla kohteilla tehtävät elinympäristötyöt tukevat lintujen pesintöjä.
Toivolan mukaan minkistä ei ole vastaavaa seurantaa ja tutkimusta kuin supikoirista.
”Hankkeen pyynti on monin paikoin painottunut supikoiraan, mutta nyt tilannetta korjataan. Yksittäisillä kohteilla on saatu suuria minkkisaaliita ensimmäisenä hankkeen pyyntivuotena. Jos myös minkin pyynnissä onnistutaan, se varmasti kumuloituu vesilintutuloksiin."
”Minkistä ei ole vastaavaa seurantaa ja tutkimusta kuin supikoirista. Hankkeen pyynti on monin paikoin painottunut supikoiraan, mutta nyt tilannetta korjataan.” Mikko Toivola
Hankkeen projektipäälliköiden mukaan monessa muussa maassa hankkeen kaltainen toiminta olisi mahdotonta. Suomessa on kuitenkin hyvät eväät toiminnan rakentamiselle.
"Tiiviit yhteydet riistanhoitoyhdistys- ja metsästäjäkentälle ovat hankkeen menestysresepti, jolla toiminta saadaan jalkautettua osaaville pyytäjille", Toivola sanoo.
Hankkeella koordinoidaan ja tuetaan jo olemassa olevaa vahvaa pienpetopyyntikulttuuria. Suomessa on myös Toivolan ja Karhulan mukaan harvinaislaatuista innostusta lähteä tonkimaan eläimiä maan alta, kuten supikoirien luolapyynnissä tapahtuu. Muita pyyntimuotoja ovat loukuttaminen, koirilla tapahtuva pintapyynti ja niin sanottu kyttääminen.
"Vaikka vieraspetojen haitallisuus on ollut tiedossa jo pidempään, vasta viime vuosina asiaan on toden teolla herätty", Toivola sanoo ja viittaa hankkeen yli neljän miljoonan euron merkittävään rahoitukseen.
Yhteistyö kahden organisaation välillä on ollut saumatonta muutamia tietojärjestelmien yhteensovittamisia lukuun ottamatta, sillä projektipäälliköt ovat tunteneet jo pitkään toisensa, ja Toivolalle Suomen riistakeskus on tuttu aiemmista työtehtävistä.
Koko valtakunnan laajuisen pyyntitoiminnan organisoinnilla ei ole aiempaa historiaa. Sitä luodaan tässä hankkeessa ensimmäistä kertaa.
"Vaatii aikaa, että saadaan luotua uusia toimintatapoja ja pyyntijohtaja ottaa roolinsa. Jokainen kohde on myös enemmän tai vähemmän erilainen, vaikka sapluuna on sama", sanoo Karhula.
Käytettävissä oleva kalusto, paikallisten pyytäjien oma kiinnostus, pyyntiolosuhteet ja vieraspetokantojen vahvuus määrittävät paljolti sitä, millaiseksi pyyntitoiminta muodostuu.
Toiminnan palapeliä ei ole saatu rakennettua täysin ongelmitta. Kentällä kohdataan ennakkoluuloja riistahallintoa kohtaan, ja helposti innostusta olisi muihinkin aiheisiin kuin hankkeen tavoitteisiin.
"Haasteena on saada oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita. Sovitettua kentän ja hankkeen näkemykset yksi yhteen", Toivola kertoo.
”Koen, että teemme tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Saan toimia itselle tärkeällä luonnonhoidon asialla. Vieraspetopyynti ei ole koskaan saanut tällaista rahoitusta.” Kari Karhula
Molempien projektipäälliköiden mielestä olisi tärkeää pystyä turvaamaan pyytäjien toiminta, ja sitä myöten vesilintujen pesinnät Suomen säihkyvillä ”helmillä”, luontoarvoiltaan tärkeillä lintuvesillä.
"Koen, että teemme tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Saan toimia itselle tärkeällä luonnonhoidon asialla. Vieraspetopyynti ei ole koskaan saanut tällaista rahoitusta. Se on mahdollistanut koko tämän alan ja kentän kehittymisen koordinoidumpaan suuntaan, jotta pyyntiä voidaan toteuttaa laajamittaisesti", Karhula sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
