Suden metsästyskiintiöksi kaavaillaan vähintään 65 sutta

Suomi raportoi Euroopan komissiolle susikannan olevan suotuisalla suojelutasolla Tunturi-Lapin eteläpuolella. Suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa määritettiin 273 sutta.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan kestävää suden metsästystä, joka ei vaaranna suden elinvoimaisuutta Suomessa. Alustavasti valmistelun tavoitteena on sallia tulevan talven metsästyskaudelle vähintään 65 suden kannanhoidollinen kiintiömetsästys.

Metsästyksen mahdollistaminen talvella 2026 edellyttää, että parhaillaan lausuntokierroksella oleva lakiesitys etenee ja hyväksytään eduskunnassa siinä ajassa, että lakiin perustuva metsästysasetus voidaan saattaa vastaavasti voimaan.

Aiemmin kesällä EU-tasolla päätettiin suden suojeluaseman alentamisesta.

Suomen raportti susikannan tilasta vuosilta 2019–2024 on valmistunut. Jäsenvaltioiden on raportoitava EU:n komissiolle joka kuudes vuosi luontotyyppien ja lajien tilasta ja kehityksestä eli suojelutasosta. Susikanta määritetään Suomen raportissa suotuisalle suojelutasolle boreaalisella vyöhykkeellä.

Komissio edellytti jäsenmaita ensi kertaa arvioimaan komission raportointiohjeistuksen mukaisesti lajien niin sanotut suotuisan suojelutason viitearvot. Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi määritettiin raportissa 273 sutta.

Maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessa, että suotuisaa kannan kokoa kuvaavan viitearvon määritys perustuu ekologisiin ja biologisiin perusteisiin.

Suomessa viitearvo on määritetty Luonnonvarakeskuksen tekemällä susikannan elinkykyanalyysiin perustuvalla viitearvolaskurilla, joka tarjoaa tällä hetkellä parhaan käytettävissä olevan tietopohjan arvioinnin tekemiseen. Luonnontieteellisten tietojen lisäksi punnitaan myös susikannan yhteiskunnallisia eli sosioekonomisia vaikutuksia.

Riskitasoina huomioidaan myös kannan siedettävä sukusiitosaste sekä riski aliarvioida kannankokoa. Ministeriö on ottanut viitearvon riskitasoissa huomioon, että susikanta on levinnyt ja runsastunut hyvin lyhyessä ajassa Länsi-Suomessa. Viitearvon määrityksessä otettiin huomioon myös se, että Suomen susikanta on yhteydessä Venäjän ja Skandinavian susiin.

Lopputuloksena Luonnonvarakeskuksen elinkykyanalyysin pohjalta laskettu pienin elinvoimainen susikanta Suomessa on 248 sutta. Komission tulkintaohjeen mukaisesti tähän lisättiin 10 prosentin niin sanottu turvamarginaali, jolloin susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi tuli 273 sutta.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen kanta-arvion mukaan Suomessa oli kokonaisuudessaan maaliskuussa 2025 todennäköisimmin 430 (todennäköisyysväli 413–465) susiyksilöä, joista todennäköisimmin 394 (379–413) oli kokonaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella. Luonnonkierron mukainen kantaennuste marraskuulle 2025 on arviolta 557 yksilöä.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää suden kannanhoidollisen metsästyksen valmistelun tuoreen kanta-arvion perusteella ja ottaa huomioon suotuisan suojelutason viitearvon.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena suden kestävä metsästys, jolla voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti sekä välttää aiempien kannanhoidollisen metsästyksen kokeilujen ongelmat. Ratkaisulla varmistetaan, että susikanta pysyy suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa.

Osana susikannan hoidon kehittämistä päivitetään kannanhoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmassa kuvataan tavoitteet ja toimenpiteet susikannan hoidolle Suomessa. Päivitystyö käynnistyy lokakuussa. Työn tukemiseksi ministeriö asetti perjantaina 10.10. suurpetotyöryhmän ja laajemman, sidosryhmistä koostuvan, suurpetoasioiden seurantaryhmän.

Kannanhoitosuunnitelman päivitystyön yhteydessä kehitetään myös kannan seurantaa.

Ministeriö on jo päättänyt poistaa koirasusien lopettamiseen Suomen riistakeskukselta haettujen poikkeuslupien käsittelymaksun vuoden 2026 alusta alkaen.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hallituksen budjettiriihen 2.9.2025 pöytäkirjamerkinnän toimeenpanon metsästyslupiin liittyen. Pöytäkirjamerkinnän mukaan tehdään nopealla aikataululla vertailu metsästyslupien valitusoikeuksien rajaamisen malleista eri pohjoismaissa ja valmistellaan mahdollinen Suomen malli.