Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia kalastukseen – katso kalastajan muistilista

1. Kalastonhoitomaksun yläikäraja nousee

Eduskunta päätti joulukuussa nostaa kalastonhoitomaksun yläikärajaa vuoden 2024 alussa nykyisestä 64 vuodesta 69 vuoteen. Uuden vuoden alusta alkaen 18–69-vuotiaat maksavat kalastonhoitomaksun, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Uusi eläinsuojelulaki astui voimaan vuoden 2024 alussa. Lain kaloihin ja kalastukseen vaikuttavat asiat kirjattiin osaksi kalastuslakia siten, että myös nämä asiat astuivat voimaan vuoden alusta:

2. Saaliskala on lopetettava nopeasti ja kivuttomasti

Lain mukaan saaliiksi otettava kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla tarkoitettaan esimerkiksi sitä, että kala tulisi lopettaa joko kovalla iskulla päähän tai taittamalla sen niska. Lisäksi kala olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä verestää lopetuksen yhteydessä. Kaloja on kuitenkin pyynnin yhteydessä mahdollista säilyttää sumpussa ennen lopettamista tai vapauttamista.

Lopetusvelvollisuutta voidaan lain perusteluissa lykätä esimerkiksi kovan tuulen, merenkäynnin tai muu vastaavan ilmiön takia.

Lopetusvelvollisuus ei myöskään koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Tällainen saalis voidaan saada ammattikalastajien käyttämällä menetelmällä, kuten nuotalla tai troolilla.

3. Vapautettavaa kalaa on kohdeltava varoen

Kalastuslain päivityksessä mainittua ”saaliiksi otettava kala on lopetettava välittömästi” siten, että kaloja ei saisi enää vapauttaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Takaisin veteen laskettavaa kalaa on kuitenkin käsiteltävä mahdollisimman varoen, jotta kala on mahdollisimman elinvoimainen vapautettaessa.

Takaisin veteen laskettavan kalan hyvään käsittelyyn kuuluu muun muassa kalan koskettelun ja kuivilla oloajan minimointi, kalan varovainen ja nopea irrottaminen koukusta tai verkosta, sekä varoen veteen palauttaminen.

Mikäli tietää varmuudella, että kala on vahingoittunut tai menehtyy pian vapauttamisen jälkeen, kannattaa kala ottaa ruuaksi. Jos kuolettavasti vahingoittunut kala on alamittainen tai rauhoitettu, kala on lopetettava ja siitä huolimatta laskettava takaisin veteen.

4. Elävän täkykalan kielto

Vuoden alussa elävän täkykalan käyttö jää pois sallittujen kalastustapojen listalta. Yleiseurooppalainen kehitys on vienyt tähän suuntaan jo vuosia, eikä tämä kosketa käytännössä montaa kalastajaa. Täkykaloja on käytetty esimerkiksi talvisessa hauen täkyonginnassa.

5. Tiettyjen kalalajien ilmoitusvelvollisuus

Myöhemmin keväällä on tulossa ilmoitusvelvollisuus uhanalaisten, heikentyneiden ja laajan elinkierron omaavien lajien osalta. Ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät asiat on kirjattu jo päivitettyyn kalastuslakiin, mutta asiaa säätelevä asetus ei ole valmistunut aikataulussa. Tämän odotetaan tapahtuvan keväällä 2024.

Lajeja, joista ilmoitus voitaisiin määrätä tehtäväksi, ovat esimerkiksi lohi, taimen, järvilohi, Vuoksen vesistön nieriä, ankerias, meriharjus ja kyttyrälohi.

Lähteet:

Kalastajan Kanava, Kalastuslaki ja Suomen vapaa-ajan kalastajat