
Hakkuita tehdään edelleen monimuotoisuudeltaan arvokkaissa metsissä, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
”Tuloksemme osoittavat, että hakkuita kohdistuu kaikkiin suojelualueiden ulkopuolisiin metsiin riippumatta niiden biodiversiteettiarvosta”, sanoo yliopistotutkija Rémi Duflot Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatimia maakuntakohtaisia ja valtakunnallisia karttoja metsien biodiversiteettiarviosta.
Metsän saama biodiversiteettiarvo perustuu metsätyypin, puulajien ja puuston määrän perusteella mallinnettuun lahopuupotentiaaliin, tietoihin alueen metsänkäytöstä, uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella sekä metsäalueiden kytkeytyneisyydestä.
”Jos hakkuut jatkuvat samaan tahtiin kuin vuosina 2018–2022, tulevat kaikki suojelemattomat, biodiversiteettiarvoltaan korkeat metsät kärsimään seuraavien vuosikymmenien aikana.”
Hakkuiden osalta tutkimus hyödynsi Golbal Forest Change -aineistoa, joka kertoo vuotuisen metsäpeitteen menetyksen, sekä Suomen metsäkeskuksen ylläpitämiä metsänkäyttöilmoituksia.
Hakkuualueiden biodiversiteettiarvot ovat eteläisessä Suomessa korkeammat kuin pohjoisessa. Noin kolmasosa biodiversiteettiarvoltaan korkeimmista metsistä on tällä hetkellä suojeltuja.
”Jos hakkuut jatkuvat samaan tahtiin kuin vuosina 2018–2022, tulevat kaikki suojelemattomat, biodiversiteettiarvoltaan korkeat metsät kärsimään seuraavien vuosikymmenien aikana. Tulevaisuudessa metsien käyttöintensiteettiä voitaisiin vähentää lisäämällä suojelualueita ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja, kuten jatkuvapeitteinen metsänhoito”, Duflot sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
