Suomen suojelutavoitteita ei ole vielä määritelty, Jussi Kumpula muistuttaa. Kuva: Maria Miklas
MT-kysely: 30 prosenttia suomalaisista lopettaisi hakkuut valtion metsissä suojelutavoitteiden saavuttamiseksi
Miehet vastustavat hakkuiden lopettamista selvästi naisia useammin. Myös paikkakunta vaikuttaa mielipiteeseen.
Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat hakkuista selvästi eri mieltä muun Suomen kanssa. Kuvassa Metsähallituksen hakkuita Rovaniemellä vuonna 2021. Kuva: Kari Lindholm30 prosenttia suomalaisista lopettaisi taloudelliset hakkuut valtion metsissä, jotta Suomi pääsisi suojelutavoitteisiinsa. Asia ilmenee MT:n teettämästä kyselytutkimuksesta.
45 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että taloudellisia hakkuita ei tulisi lopettaa ja neljännes ei osaa sanoa.
Naiset suhtautuvat hakkuiden lopettamiseen miehiä myönteisemmin. Naisista 36 prosenttia lopettaisi taloudelliset hakkuut valtion metsissä. Miehistä näin vastasi 24 prosenttia.
Sen sijaan 61 prosenttia miehistä vastustaa hakkuiden rajoittamista. Naisissa osuus on 30 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun asukkaat kannattavat hakkuiden lopettamista useammin kuin muiden kaupunkien asukkaat. Pääkaupunkiseudulla 41 prosenttia vastaajista lopettaisi hakkuut valtion metsissä, kun muissa kaupungeissa osuus on 27 prosenttia. Taajaan asutuissa kunnissa 26 prosenttia vastaajista lopettaisi hakkuut ja maaseudulla 23 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla hakkuiden lopettamista vastustaa 32 prosenttia vastaajista, muissa kaupungeissa 46 prosenttia, taajamissa 54 prosenttia ja maaseudulla 60 prosenttia vastaajista.
Kaikista suurimmat erot eri ryhmien välillä havaitaan, kun tarkastellaan vastaajien mielipiteitä puoluekannatuksen mukaan.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat hakkuiden lopettamiseen nihkeimmin. Perussuomalaisten äänestäjistä yhdeksän prosenttia lopettaisi taloudelliset hakkuut valtion metsissä ja 82 prosenttia vastustaa sitä. Kokoomuksen äänestäjistä vastaavat osuudet olivat kuusi prosenttia ja 72 prosenttia.
Myös RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjistä yli puolet vastustaa hakkuiden lopettamista.
Myönteisimmin hakkuiden lopettamiseen suhtautuvat vasemmistoliiton (74 prosenttia) ja vihreiden (62 prosenttia) äänestäjät. SDP:n äänestäjistä 44 prosenttia lopettaisi hakkuut valtion metsissä ja 29 prosentin mielestä niin ei tulisi tehdä.
Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula pitää kysymyksen asettelua mielenkiintoisena.
”Mitkä ovat suojelutavoitteet? Jos ajatellaan EU:n biodiversiteettistrategiaa, niin Euroopan tasolla tiukan suojelun piirissä täytyy olla maan pinta-alasta 10 prosenttia”, Kumpula pohtii.
”Sen lisäksi lakisääteistä suojelua täydentäviä, monimuotoisuutta tukevia alueita pitäisi sillä tavalla, että yhteensä päästään 30 prosenttiin EU-tasolla. Kansallisesti meillä ei ole vielä määritelty tavoitetta.”
Suojelutavoitteet on tarkoitus asettaa kansallisessa biodiversiteettistrategiassa, joka on valmisteltavana valtioneuvostossa.
”Valtion maiden hakkuiden lopettamisella ei ainakaan ratkaista näitä suojelun tavoitteita.”
Suomen pinta-alasta on Tilastokeskuksen mukaan suojeltu jo noin 15 prosenttia. Se riittäisi EU:n minimitavoitteiden saavuttamiseen.
”Pitää miettiä, että missä meillä on ne suojelun puutteet ja tavoitteet, joihin niukat resurssit pitäisi kohdentaa. Maantieteellisesti ne ovat aivan eteläisimmässä Suomessa”, Kumpula sanoo.
”Valtion maiden hakkuiden lopettamisella ei ainakaan ratkaista näitä suojelun tavoitteita, mutta sillä tehtäisiin valtava kansantaloudellinen vahinko, koska valtion metsätalouden epäsuorat aluetaloudelliset vaikutukset ovat vuosittain noin 3,7 miljardia euroa.”
Kumpulan mukaan hakkuiden lopettaminen koettaisiin myös alueellisesti epäoikeudenmukaiseksi, koska päätös koskisi etenkin Itä- ja Pohjois-Suomea.
”Suomessa suojelu on hyvin painottunut pohjoisimpaan Suomeen ja mitä pohjoisempaan mennään, sitä enemmän siellä on valtion maata.”
Suurin osa suojelualueista sijaitsee pohjoisessa Suomessa. Kuva: Kari LindholmMetsähallitukselle ei juurikaan tule yhteydenottoja, jotka vaativat hakkuiden lopettamista. Luonnonvarasuunnitelmien toteutuksessa kuunnellaan eri sidosryhmiä, kuten järjestöjä, asukkaita, yrittäjiä, kuntia sekä kalastajia ja metsästäjiä.
”Suojelukysymykset eivät yleensä ole Metsähallituksen käsissä, vaan niistä päätetään valtion omistajaohjauksessa. Se tarkoittaa käytännössä valtioneuvostoa, joka suojeluesityksiä tekee, ja joissakin tapauksissa eduskuntaa”, Kumpula sanoo.
Metsätalouden hakkuumäärä on viimeisen vuosikymmenen ajan pysynyt noin kuuden miljoonan kuutiometrin tuntumassa.
MT:n Kantar TNS Agrilla teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1 008 ihmistä. Tiedot kerättiin 8.–13. elokuuta. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
