Ely-keskuksen urakoitsijan aliurakoitsijana toimiva Savotta Kuusamon Veli Määttä niittää lupiinia raivaussahalla. Kuva: Timo Heikkala
Perhosen suojelu mutkistaa tienvarsien hoitoa Kuusamossa — ”On tämä vähän hullu yhtälö”
Kuusamossa vaalitaan nurmikonnantatarta, koska se on erittäin uhanalaisen luhtakultasiiven ravintokasvi.Tilaajalle
Vieraslaji lupiini vie tilaa tienvarsien niittykasveilta. Veli Määttä niittää lupiinia Kuusamossa. Kuva: Timo HeikkalaTienvarret ja rautatiealueet korvaavat monien eläin- ja kasvilajien luonnollisia elinympäristöjä.
Muun muassa monet ketokasvit ovat löytäneet paikkansa tienvarsilta, koska laidunnus on vähentynyt. Esimerkiksi uhanalaisen hirvenkellon esiintymiä on löytynyt tienvarsilta Lapinlahdella ja Iisalmessa.
Avoimet ja säännöllisesti niitettävät tienpientareet tarjoavat pölystä ja sorasta huolimatta kasvupaikan monelle muullekin uhanalaiselle tai silmälläpidettävälle lajille, kuten horkkakatkerolle, idänmasmalolle ja hietaneilikalle. Elinympäristöt ovat tärkeitä myös monille perhosille.
Sen vuoksi on tärkeää suunnitella tienvarsien niitot ja ojitukset siten, että harvinaiset lajit eivät kärsi niistä.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen kestävän liikenteen vastaava Soile Purola kertoo, että hoitourakat sovitaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Ennen kuin urakka alkaa, sitä valmistellaan huolellisesti.
”Kilpailutuksen yhteydessä kartoitetaan alueen suojeltavat lajit. Urakoitsijoille tehdään ohjeistukset, kuinka lajit huomioidaan tienhoidossa”, Purola selvittää.
Purolan mukaan alueet poikkeavat toisistaan suuresti. Esimerkiksi Oulun urakka-alueella ei ole kuin kolmesta neljään kohdetta, joilla on huomioitava suojeltuja lajeja.
Sen sijaan Kuusamossa löydettiin laajassa kartoituksessa peräti noin 1 600 kohdetta, joilla esiintyy luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia tai niin sanottuja direktiivilajeja. Eri lajeja oli 20.
Urakkasopimuksiin kirjataan lailla suojeltavien lajien elinympäristöt, joita koskevat tiukat vaatimukset. Jos kohteilla täytyy tehdä ojituksia, niihin pitää yleensä hakea poikkeuslupa.
Lupiini kannattaa niittää ennen kuin sen siemenet kypsyvät. Kuva: Timo HeikkalaKuusamo on valtakunnallisesti ja koko Euroopan alueella merkittävä luhtakultasiiven elinalue. Perhonen on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Sen ravintokasvi on nurmikonnantatar, joka on melko yleinen ja vaatimaton kasvi, mutta luhtakultasiivelle elintärkeä.
Perhosen suojelu vaikuttaa tienpitoon hyvin konkreettisesti. Poikkeuslupa määrittää tarkasti, miten ojitus tehdään.
”Viime vuonna saatiin tehdä sisäliuska vain osittaisena. Raakattiin vain kasvillisuudesta, kuopaistiin pikkuisen ojanpohjaa ja maat piti läjittää hyvin löyhästi takaluiskan taakse”, Purola kuvailee.
Tapa on ristiriidassa tienpidon laatuvaatimusten kanssa, koska normaalisti ojanpohja kaivetaan ja läjitysmaat viedään pois. Menettelyllä pyritään siihen, että maata ei tampata, jotta nurmikonnantatar säilyisi ja elpyisi alueella.
Luhtakultasiipi
Luhtakultasiipi (Lycaena helle) on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltu perhoslaji.
Luontodirektiivin mukaan lajin suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
Nykyisin luhtakultasiipi esiintyy Suomessa vain Perämeren rannikon tuntumassa ja Kuusamon seudulla.
Erittäin uhanalaisen luhtakultasiiven voi tavata Kuusamon tienvarsilla. Kuva: Bertus WebbinkSuojeltavien lajien elinalueilla hoitotoimet poikkeavat toisistaan lajista riippuen. Luhtakultasiiven esiintymisalueilla tiet niitetään yleensä vasta elokuussa ja tavallista korkeampana. Jäljelle jää yli kymmensenttinen kasvusto.
Myöhäinen niitto voi kuitenkin aiheuttaa näkemäesteitä liikenteeseen. Lisäksi pitkien aurausviittojen asennus viivästyy.
Poikkeuslupamenettely on raskas. Purola kertoo, että ely-keskus joutui odottamaan lupaa eräälle tien sorastuksen yhteydessä tehtävälle ojitukselle yli puoli vuotta. Se hankaloittaa esimerkiksi soran tilaamista.
”Sorat pitää hankkia aina mahdollisimman läheltä, että niitä ei tarvitse kuljettaa kovin kaukaa. Kun on poikkeuslupamenettelyn vuoksi epävarmaa, saadaanko ojitusta ylipäätään tehdä, se on aiheuttanut mutkia matkaan.”
”On tämä sillä tavalla vähän hullu yhtälö, että teitä on hoidettu vuosikymmeniä samalla tavalla. Eivät suojeltavat lajit leviäisi tienpientareille, jos toimenpiteet olisivat niille epäsuotuisia.”
Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus aloitti selvityksen, miten tienpidon toimet ja rajoitukset ovat vaikuttaneet luhtakultasiiven esiintymiseen.
Väylävirasto antoi selvitykselle jatkorahoituksen, koska tietoa vaikutuksista tarvitaan pitkältä ajalta.
Tänäkin vuonna kartoittajat käyvät tutkimassa, onko nurmikonnantatar säilynyt kohteilla ja löytyykö lehdiltä luhtakultasiiven munia.
Purolan mielestä on tärkeää, että toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan, jotta tienhoitoa ei liikaa rajoiteta.
”On tämä sillä tavalla vähän hullu yhtälö, että teitä on hoidettu vuosikymmeniä samalla tavalla. Eivät suojeltavat lajit leviäisi tienpientareille, jos toimenpiteet olisivat niille epäsuotuisia.”
Lupiinia ei saa lähteä kitkemään teiden varsilta omin päin. Kuva: Timo HeikkalaVieraslaji lupiinin leviäminen vaikeuttaa niittykasvien menestymistä.
Purolan mukaan Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken alueella on kartoitettu lupiiniesiintymiä ja niihin on ostettu erillisniittoa usean vuoden ajan.
Lupiini niitetään käsipelillä juhannuksen tienoilla, ennen kuin sen siemenet kypsyvät.
”Ongelma on, että lupiiniesiintymät ovat usein pihojen yhteydessä, josta ne leviävät tielle.”
”Ongelma on, että lupiiniesiintymät ovat usein pihojen yhteydessä, josta ne leviävät tielle.”
Purolan mukaan lupiinin poisto vaatisi koordinoivan tahon, joka sitouttaisi ympäröivät kiinteistöt mukaan vieraslajin torjuntaan.
Kansalaiset voivat ilmoittaa teiden lupiiniesiintymistä ely-keskusten valtakunnalliseen asiakaspalveluun.
Lupiinia ei saa omin päin lähteä kitkemään teiden varsilta turvallisuussyistä.
Purolan mukaan vähäliikenteisillä teillä kitkeminen rinnastetaan kuitenkin roskien keräilyyn, johon ei yleensä tarvita erillistä lupaa.
”Asiasta on silti hyvä olla yhteydessä paikalliseen ely-keskukseen, josta annetaan tarkempi ohjeistus tiealueella toimimiseen.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
