Teiden pientareilla kukkivien niittykasvien tulisi antaa siementää, jotta kannat säilyisivät otollisilla kasvupaikoilla.
Näillä keinoin vieraslaji ei ainakaan kukistu: joillain niittokohteilla pystyyn jäävät vain lupiinit
Lupiini sitoo ilmasta typpeä maaperään. Moni köyhässä maassa menestyvä kasvilaji menettää rehevöitymisen vuoksi elintilaa. Pohjois-Karjalassa halutaan pysäyttää vieraslajin leviäminen kun se on vielä mahdollista.
Kuva: Sanne KatainenPohjois-Karjalan teillä lupiinien hävitys menee toisinaan pahasti pieleen. Asiasta kertoo Ylä-Karjalan luonnonystävät ry tiedotteessaan.
”Vielä tänäkin kesänä näkee tievarsien niittokohteita, joissa on vedetty maan tasalle parhaillaan kukkivat luonnonkasvit ja säästetty haitalliset lupiinit”, tiedotteessa kerrotaan.
Yhdistyksen puheenjohtaja Jari Korkalainen vahvistaa MT:lle, että havaintoja tällaisista niitoista on muutamia.
”Tämä näyttäisi olevan suhteellisen yleistä. Lisäksi niitot ajoitetaan niittykasvien parhaaseen kukinta-aikaan. Lupiinit olisi pitänyt niittää jo aiemmin ja jättää niittykasvit siementämään. Nyt tehdään ikään kuin päin vastoin.”
Korkalainen ei syyttäisi niittojen toteutuksesta urakoitsijoita, sillä ohjeet tulevat ely-keskuksilta ja Väylävirastolta.
Tienvarsien niittämisestä vastaavat Väyläviraston hankkimat urakoitsijat. Ylä-Karjalan luonnonystävien mielestä urakoitsijoiden koulutukseen ja urakkaehtoihin tulisi saada kirjaus lupiinien hävittämisestä.
Lupiinit haittaavat tienvarsilla sellaisia lajeja, jotka viihtyvät niukkaravinteisessa maaperässä. Esimerkiksi harvinaiset kangaskedot ovat monien köyhän maan lajien luontaista kasvuympäristöä.
”Lupiini valtaa karujakin kasvupaikkoja, koska se pystyy sitomaan typpeä ilmasta ja rehevöittää samalla kasvupaikkansa”, Korkalainen mainitsee yhdistyksen tiedotteessa.
Korkalaisen mukaan ongelma vain pahenee, mitä pidempään siihen tarttumisessa aikaillaan.
”Esimerkiksi kuutostiellä kurtturuusut saavat kasvaa vuodesta toiseen eikä lupiinia torjuta mitenkään. Elyn tulisi terävöittää ainakin Pohjois-Karjalassa työtään yhdessä tievarsien kunnossapidosta vastaavien tahojen kanssa.”
”Kun valtio tekee perustyön, yhdistykset ja tiehen rajautuvien maiden omistajat tulevat varmasti mukaan hankkeeseen.” Ylä-Karjalan luonnonystävät
Viime viikolla (MT 26.6.) kerrottiin, että lupiinien hävittäminen luonnosta on maanomistajan vastuulla.
Samassa artikkelissa mainittiin, että ely-keskuksilla ei ole riittävästi voimavaroja niittää tienpientareita useita kertoja kesässä muilla kuin kaikkein vilkkaimmilla tieosuuksilla.
Ylä-Karjalan luonnonystävien mukaan urakka on ylivoimainen myös vapaaehtoisvoimin toteutettavaksi. Yhteistyöllä asiat voisivat kuitenkin edistyä.
”Lupiineille voidaan tehdä kuntien, ely-keskusten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä paljon nykyistä enemmän, eikä vain päivitellä ongelmaa”, yhdistys sanoo tiedotteessaan.
Asian edistämiseksi yhdistys haluaa kantatie 75:stä Suomen ensimmäisen lupiinittoman tienpätkän.
Kissankäpäliä kasvaa laajoina esiintyminä kantatie 75:n varrella. Tieosuuden lupiinit uhkaavat kuitenkin vallata alkuperäislajilta elintilaa ja rehevöittää maaperän. Kuva: Kimmo HaimiTavoitteen saavuttamiseksi Ylä-Karjalan luonnonystävät haastaa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen lupiinitalkoisiin maakuntarajan ja Nurmeksen Pitkämäen välisellä tieosuudella maakunnallisen pilottiprojektin avulla.
”Kun valtio tekee perustyön, yhdistykset ja tiehen rajautuvien maiden omistajat tulevat varmasti mukaan hankkeeseen”, luonnonystävät arvioi.
Yhdistyksen mukaan kantatie 75:llä kasvaa laajoja kissankäpäläesiintymiä. Alueella on myös valkolehdokkia ja erästä erittäin uhanalaista kasvilajia jonka esiintymiä on Pohjois-Karjalassa vain muutamia.
Yhdistys ei halua mainita lajin nimeä suojelusyistä.
- Osaston luetuimmat
