Monissa Helsingin kaupunginosissa puuston määrä jää kansainvälistä suositusta pienemmäksi
Tutkijoiden tuore latvuspeittokartasto osoittaa, miten huimia eroja puuston määrässä on eri alueilla pääkaupunkiseudulla.
Uusille puille ei aina varata riittävästi tilaa, kun kaupunkia rakennetaan ja puita kaadetaan. Kuva: Carolina HusuPuut sitovat hiiltä, lieventävät kaupunkitulvia ja helleaaltoja sekä tukevat ihmisten ja eläinten hyvinvointia kaupungeissa.
Vaikka puiden hyödyt tunnetaan jo laajasti, tietoa ei aina oteta huomioon kaupunkisuunnittelussa: puiden määrä vähenee, niitä kaadetaan ja vaurioitetaan eikä uusille puille varata aina riittävästi tilaa, Aalto-yliopiston tutkijat professori Ranja Hautamäki ja tutkijatohtori Antti Kinnunen kirjoittavat tiedotteessa.
Osana Co-Carbon-hanketta tutkijat ovat julkaisseet pääkaupunkiseutua esittävän latvuspeittokartaston sekä kaupunkipuumanifestin, joka korostaa kaupunkipuustoa kriittisenä infrastruktuurina.
Latvuspeittokartaston perusteella asukkaat voivat selvittää, miten paljon heidän kaupunginosassaan ja asuinkorttelissaan on puustoa.
Kartasto paljastaa, että monissa kaupunginosissa latvuspeitto jää selvästi alle 30 prosentin, joka on kansainvälinen suositus helleaaltojen lieventämisen ja terveyshyötyjen näkökulmasta.
Esimerkiksi Helsingin Sörnäisissä ja Kaartinkaupungissa latvukset peittävät alle 4 prosenttia pinta-alasta. Ylimmillään kaupunginosien latvuspeitto yltää jopa 75 prosenttiin esimerkiksi Espoon Nuuksiossa.
”Vastuu puista kuuluu kaupungin ohella myös asukkaille, jotka huolehtivat pihapuistaan. Kun pidämme yhdessä huolta puista, puut huolehtivat meistä”, sanoo maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
