Presidentti Trump haluaa lisätä hakkuita, kestävyys jätetty sivuun

Presidentti Trumpin mukaan sahatavara ja puutuotteet ovat Yhdysvalloille kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisiä tuotteita. Presidentti aikoo selvittää, mikä on ulkomaisten toimitusketjujen merkitys Yhdysvaltojen puuntarpeen täyttämisessä ja missä määrin kotimainen tuotanto voisi vastata kysyntään. Yhdysvaltojen asuntorakentaminen perustuu puuhun.

Presidentin halu lisätä hakkuita on merkki pyrkimyksestä taloudelliseen omavaraisuuteen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Ajatuksena on lisätä hakkuita liittovaltion omistamissa metsissä mukaan lukien aiemmin suojeltuja alueita.

Periaatteessa toimilla voidaan saavuttaa lyhytaikaisia taloudellisia hyötyjä, mutta hakkuiden lisäämiseen liittyy vakavia ympäristöriskejä. Trumpin metsäpolitiikassa korostuu protektionismi ja taloudellinen etu, kun taas ympäristöarvot ja kestävä kehitys on jätetty sivuun. Jopa sana ”kestävyys” on kiellettyjen sanojen listalla.

Kanadan markkinaosuus Yhdysvaltojen sahatavaran kulutuksesta on ollut kolmannes ja Euroopan muutamia prosentteja, yhteensä noin 30 miljoonaa kuutiometriä. Tätä osuutta pyritään nyt 25 prosentin tulleilla pienentämään.

Realismia on, että vain osa tuonnista voidaan korvata, mutta sekin vaatii aikaa ja ympäristöuhrauksia. Kanadalaisille tullit ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa, sillä Yhdysvallat on rankaissut Kanadaa epäreilusta kilpailusta tuonnintasaus- ja polkumyyntitulleilla jo vuosia. Kulut maksaa amerikkalainen kuluttaja.

Kanadan toimituskyky Yhdysvaltoihin on heikentynyt erityisesti Brittiläisen Kolumbian metsätuhojen vuoksi. Monet kanadalaiset sahayritykset ovatkin jo aiemmin investoineet Yhdysvaltoihin hyödyntääkseen etelävaltioiden laajoja istutusmetsiä. Myös eurooppalaiset ovat hankkineet sahakapasiteettia etelävaltioista. Trumpille tämä ei riitä, vaan kauppakumppanit ajetaan hakemaan parempia markkinoita.

Yhdysvaltojen koventaessa protektionistista kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, Euroopassa huolehditaan aiheellisesti kestävän kehityksen periaatteista, ilmastosta ja luontoarvoista.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja totesi Helsingin Sanomissa 17.3., että suomalaisten puutuotteiden ekologinen kestävyys näyttää kyseenalaiselta ja että osa metsäteollisuuden asiakkaista ei halua puuta päästöjä aiheuttavalta alueelta.

Metsäsertifikaatit syntyivät aikanaan isojen brändien ja kansalaisjärjestöjen vaatimuksesta vastuullisesta, läpinäkyvästä ja kestävän metsänhoidon todentavasta puuntuotannosta. Tällaista viestiä ei ainakaan Yhdysvalloista nyt tule.

Kovin erilaiselta näyttää amerikkalainen metsäpolitiikka täältä Suomesta katsottuna. Sahateollisuus turvaa kuitupuun saatavuutta. Hiilineutraalia puurakentamista kerrostalorakentamisessa karsastetaan ja hakkuita halutaan vähentää.

Aivan yhtä kriittinen materiaali ei taida lankku olla Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Kallista tavaraa jää edelleen vietäväksi. On kiinnostavaa nähdä, miten pärjäämme, kun Yhdysvaltoihin viety tavara alkaa kilpailla tilasta omilla markkinoillamme.