• Audiomedia: Näin Ruotsi juonii metsänkäyttöä, kun Suomi kiistelee hiilinieluista

    Ruotsin metsäasioita koskeva viesti Brysseliin on yhtenäinen.
    Ruotsi ja Suomi ovat vaihteeksi eri linjoilla, tällä kertaa metsäpolitiikasta.
    Ruotsi ja Suomi ovat vaihteeksi eri linjoilla, tällä kertaa metsäpolitiikasta. Kuva: Timo Filpus
    Metsä|Metsäpolitiikka
    31.5.202611:29
    Jukka Hämäläinen

    ”Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä.”

    Näin ruotii Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri Audiomedian artikkelissa.

    Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä on tehnyt maan hallitukselle esityksen, jossa se puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja kannustaa käyttämään täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja.

    ”Eri toimijat viestivät eri suuntiin, mikä heikentää vaikuttavuutta.”

    Heli Viiri

    Viirin mukaan Ruotsissa metsiä katsotaan laajemmasta näkökulmasta kuin Suomessa. Ruotsissa metsätalous nähdään keskeisenä osana ilmastonmuutoksen ratkaisua. Ruotsin uudistuksen ytimessä on aktiivinen metsätalous, jossa korostetaan metsien kasvun lisäämistä ja metsänomistajien vapautta päätöksentekoon.

    ”Ajatuksena on, että puutuotteet voivat korvata fossiilisia materiaaleja ja energialähteitä, jolloin metsien ilmastohyötyjä ei pitäisi arvioida pelkästään hiilinielujen perusteella.”

    EU-politiikassa Ruotsi on onnistunut Viirin mukaan luomaan Suomea yhtenäisemmän linjan. Poliittiset toimijat jakavat yhteisen näkemyksen metsien merkityksestä kansantaloudelle, ja viesti Brysseliin on johdonmukainen.

    ”Suomessa tilanne on hajanaisempi. Eri toimijat viestivät eri suuntiin, mikä heikentää vaikuttavuutta.”

    Ruotsin raportti painottaa sääntelyn purkamista. Tavoitteena on esimerkiksi vähentää tilanteita, joissa ympäristöperusteet estävät tai viivästyttävät metsätalouden toimia. Samalla metsänomistajien velvollisuutta selvittää hakkuukohteiden luontoarvoja halutaan rajoittaa. Raportti esittää myös muutoksia, joilla pyritään estämään pitkät oikeusprosessit.

    Viirin mukaan maiden välillä on eroja metsäneuvonnassa.

    ”Suomessa on perinteisesti ollut vahvat metsänhoidon neuvontaorganisaatiot, mutta niiden resursseja on viime vuosina leikattu. Ruotsissa tilanne on päinvastainen, kun metsänomistajiin kohdistuvaa neuvontaa halutaan vahvistaa ja rakentaa systemaattisemmaksi.”

    Juttu perustuu Audiomedian tuottamaan ja Marjatta ja Eino Kollin säätiön rahoittamaan kiertoartikkeliin.
    Lisää aiheesta
    • Yövilkan lehtiruusukkeita, joista kasvaa myöhemmin kukkaputki.

      Eläimet ja kasvit | ATL: Ruotsi aikoo keventää rauhoitusten vaikutuksia metsätalouteen

    • Antti Asikainen esitteli Mia Jouslehdolle tilastotietoja Ruotsin hiilinieluista.

      Ympäristö | Tutkimusylijohtaja MT Livessä: ”Onko luonnontieteellisesti mahdollista...” – Ruotsin hiilinielut keulivat koko EU:ssa

      Tilaajalle
    • Suomen ja Ruotsin hiilinielujen eroa selittää erityisesti se, että Suomessa ojitettuja turvemetsiä on pinta-alallisesti huomattavasti enemmän.

      Ympäristö | Nyt selvisi, mistä Ruotsin ja Suomen hiilinielujen erot johtuvat – selvityksen tuloksilla karut seuraukset

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsäpolitiikka
    Ruotsi
    Suomi
    ilmastopolitiikka
    metsätalous
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin