Nyt selvisi, mistä Ruotsin ja Suomen hiilinielujen erot johtuvat – selvityksen tuloksilla karut seuraukset
Suomen hiilinielujen vähäisyys johtuu ojitetuista soista, mutta myös puuston kasvu on yliarvioitu.Tilaajalle
Suomen ja Ruotsin hiilinielujen eroa selittää erityisesti se, että Suomessa ojitettuja turvemetsiä on pinta-alallisesti huomattavasti enemmän. Kuva: Timo FilpusSuomen metsien puuston ja maaperän yhteenlaskettuja hiilinieluja erottaa Ruotsin nieluista se, että Suomessa ojitettuja turvemetsiä on pinta-alallisesti huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.
Toiseksi puuston kasvun laskennassa käytetty arvio on johtanut yliarvioon pitkällä aikavälillä. Laskenta on nyt uudistettu ja yhdenmukaistettu kasvihuonekaasuinventaarion kanssa.
Hiilinielujen väheneminen taas johtuu useasta asiasta: hakkuumääristä, metsien kasvun hidastumisesta ja turvemetsien lisääntyneistä päästöistä, mikä johtuu turpeen hajoamisesta lämpötilan noustua.
Tulokset ilmenevät tuoreesta analyysista, jossa selvitettiin Suomen metsien maaperän ja puuston kasvihuonekaasulaskennan epävarmuuksia. Analyysi vahvistaa, että Suomen nykyinen kasvihuonekaasuinventaario on tehty asianmukaisesti ja kansainvälisten ohjeiden mukaisesti.
Suomessa on ihmetelty, miksi Ruotsin metsät ovat nielleet jatkuvasti kymmeniä miljoonia tonneja hiiltä, kun taas Suomen metsien hiilinielut ovat huvenneet jota kuinkin nollaan.
Suomessa on ihmetelty, miksi Ruotsin metsät ovat nielleet jatkuvasti kymmeniä miljoonia tonneja hiiltä, kun taas Suomen metsien hiilinielut ovat huvenneet jota kuinkin nollaan. Analyysissa tuloksia ja epävarmuuksia verrattiin useita kertoja, ja havaittiin, etteivät menetelmät merkittävästi eroa toisistaan. Ruotsissa kivennäismaiden maaperälaskenta perustuu pitkään mittausaikasarjaan, Suomessa mallinnukseen, koska vastaavaa mittausaineistoa ei ole ollut käytettävissä.
”Kasvihuonekaasuinventaarion hiilinielulaskennat ovat tällä hetkellä paras työkalu.”
Suomen hiilinielujen laskentaa vaikeuttaa se, että maaperän prosesseista ei ole riittävää tietoa. Laskennan virheistä ei kuitenkaan ole kyse.
”Suurimmat tiedolliset epävarmuudet liittyvät turvemaiden maaperän hiilivaraston arviointiin, erityisesti siihen, miten ilmaston lämpeneminen, pohjavedenpinnan muutokset ja metsänkäsittely vaikuttavat hiilivaraston kehitykseen. Epävarmuuksia voidaan vähentää tutkimusta ja mittauksia lisäämällä, mutta niitä ei voida koskaan poistaa kokonaan”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa todetaan.
Euroopan eri maiden hiilinielujen laskentaa ei tutkijoiden mukaan voi yhteismitallistaa – ainakaan pitkään aikaan.
Johtopäätöksenä todetaan, että mittaustapojen vaihdellessa olennaista on tarkastella kunkin maan kehitystä suhteessa omiin kansainvälisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. Hiilinielulaskenta osoittaa luotettavasti kehityksen suunnan.
”Kasvihuonekaasuinventaarion hiilinielulaskennat ovat -- tällä hetkellä paras työkalu siihen, että ilmastotoimia voidaan kohdentaa oikein”, summaa Luken tutkimusprofessori Annika Kangas, jonka johdolla analyysi on laadittu.
”On hyväksyttävä tietyt tosiasiat ja keskitettävä energia siihen, mitä voimme tehdä.”
Mitä vaikutuksia analyysin tuloksilla sitten on? Luken tutkimusprofessorin Lauri Mehtätalon mukaan uudet skenaariot ennakoivat, että nykyisillä hakkuumäärillä metsät kehittyvät 10–20 vuoden kuluessa vuosittain reilun viiden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöksi.
Metsien hiilinielu saataisiin lyhyellä aikavälillä merkittävästi vahvistettua, jos hakkuita vähennettäisiin vuosittain 10–20 miljoonalla kuutiometrillä enintään 30 vuodeksi.
Tällä olisi tosin dramaattiset seuraukset. Hakkuumäärän väliaikainenkin laskeminen pienentäisi metsänomistajien hakkuutuloja ja heikentäisi metsäteollisuuden edellytyksiä toimia Suomessa. Myös riski teollisen toiminnan ja investointien siirtymisestä Suomen ulkopuolelle kasvaisi, tiedotteessa arvioidaan.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin arvion mukaan hakkuumäärien laskeminen pienentäisi metsäsektorin arvonlisää noin sadalla miljoonalla eurolla miljoonaa kuutiometriä kohti.
Toimeksianto metsien hiilinielulaskennan epävarmuuksien selvittämiseen tuli maa- ja metsätalousministeriöltä. Ministeriön luonnonvaraneuvos Mikko Peltonen tulkitsi tuloksia niin, että Suomessa pitää jatkaa toimia metsien kasvun vahvistamiseksi ja metsän pinta-alan lisäämiseksi.
”Mutta emme voi tuudittautua siihen, että saamme vapaudu vankilasta -kortin. Emme pääse puusta pitkälle, jos takerrumme tähän keskusteluun. On hyväksyttävä tietyt tosiasiat ja keskitettävä energia siihen, mitä voimme tehdä.”
Tutkimus: Hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi
27.1.2026 kello 9.50 jutun ingressiä ja alkua täsmennetty. Ruotsin ja Suomen hiilinielun ero (ei häviäminen) johtuu Suomen ojitettujen turvemetsien suuresta määrästä. Nielujen väheneminen johtuu hakkuumääristä, metsän kasvun hidastumisesta ja turvemetsien päästöjen kasvusta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
