Miksi Ruotsin metsät nielevät hiiltä tehokkaammin kuin Suomen? Nämä seikat erottavat metsiämme

Ruotsin metsät nielivät hiiltä vuonna 2024 peräti 54,6 miljoonaa tonnia. Samaan aikaan Suomen metsien hiilinielu oli lähes olematon. Vaikka puuston hiilinielu oli yli 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia, turvemaiden päästöt lähes nollasivat sen.

Hiilinieluja tarkastellaan usein koko maankäyttösektorin osalta. Siihen sisältyvät suurimpina metsät, puutuotteet, pellot ja rakennetut alueet. Ruotsissa koko maankäyttösektori on ollut 2000-luvun puolella lähes yhtä suuri hiilinielu kuin metsät. Puutuotteet ovat kompensoineet peltojen ja rakennettujen alueiden päästöt. Suomessa maankäyttösektori on vuodesta 2021 ollut yhtäjaksoisesti päästölähde.

Suomen ja Ruotsin hiilinielut kulkivat vuodet 1990–2010 käsi kädessä: Ruotsin nielut olivat 50–60, Suomen 40–50 miljoonaa tonnia.

Sitten tapahtui jotain. Sekä Suomessa vuonna 2012 että Ruotsissa 2014 metsien hiilinielut alkoivat pienentyä. Ruotsissa käytiin alimmillaan 35 miljoonassa tonnissa, Suomessa päädyttiin vuonna 2024 nollille.

Miksi näin kävi? Yksi selitys on hakkuiden määrä. Vuoteen 2012 asti Suomessa hakattiin vuosittain enintään noin 60 miljoonaa kuutiota puuta. Sen jälkeen hakkutaso nousi noin 70–75 miljoonan kuution tasolle. Samaan aikaan puuston kasvu pieneni muutamalla miljoonalla kuutiolla.

Jonkin verran vaikutusta naapurimaiden hiilinielujen eroon lienee laskentatavoilla. Suomen metsämaan hiilinielujen nollaantuminen viime vuosina voi johtua siitä, että Luonnonvarakeskus (Luke) muutti hiilipäästöjen laskentaa.

Tämä johtui siitä, että Luke halusi ottaa aiempaa tarkemmin huomioon ojitettujen soiden pintaturvekerroksen hajoamisen vedenpinnan laskiessa. Tämä lisäsi hiilipäästöjä kertaheitolla lähes viisi miljoonaa tonnia.

Ojitettujen soiden käyttäytymisellä saattaa olla merkittävä vaikutus Suomen ja Ruotsin hiilinielujen eroihin. Suomessa on poikkeuksellisen paljon ojitetuilla soilla kasvavia turvemetsiä.

Suomen soista on ojitettu 51 prosenttia, kun taas Ruotsissa vain 15 prosenttia. Soiden ojitus oli Suomessa huipussaan 1960- ja 1970-luvuilla.

Soita on Suomessa ylipäätään enemmän kuin Ruotsissa. Suomessa niitä on 8,3 miljoonaa hehtaaria, kun Ruotsissa vain 6,8. Prosentteina laskien Suomessa on soita 22 prosenttia enemmän kuin Ruotsissa, vaikka maamme on Ruotsia pienempi.

Ruotsin pinta-alasta noin 15 prosenttia on turvemaita, kun vastaava luku Suomessa on noin 33 prosenttia. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska turvemaiden määritelmät eroavat valtioilla hieman.

Ilmastonmuutos saattaa juuri turvemaiden osalta vaikuttaa maidemme metsiin eri tavoin. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa sitäkin kautta, että valtaosa Ruotsin metsistä kasvaa Suomea etelämpänä.