Ruotsin metsien hiilinielu kasvaa samalla, kun Suomi junnaa paikoillaan

Ruotsin metsien hiilinielu on kasvanut vuodesta 2021 lähtien, raportoi Ruotsin ympäristöviranomainen Naturvårdsverket.

Viime vuonna Ruotsin maankäyttösektorin nettonielu oli 50 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Asiasta kertoi ensimmäisenä Metsälehti.

Sen sijaan Suomessa maankäyttösektori on ollut jo useamman vuoden ajan päästölähde. Viime vuonna päästöt olivat Luken laskelmien mukaan noin 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Vaikka maankäyttösektori on Suomessa kääntynyt päästölähteeksi, on puusto yhä yli 11 miljoonan tonnin hiilinielu. Kokonaisuudessaan metsämaa yltää Luken mukaan niukasti nielun puolelle, sillä turvemaiden päästöt, vähenevä kivennäismaan nielu ja hakkuut syövät puuston hiilinielua.

Ero Ruotsiin on kuitenkin valtava. Viime vuonna Ruotsin metsämaan hiilinielu oli 55 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä on lähellä vuosien 1990–2024 keskiarvoa.

Alimmillaan metsänielu kävi vuonna 2021, jolloin se oli noin 35 miljoonaa tonnia. Ruotsin metsänielut ovat siis kasvaneet yli 50 prosentilla vain neljässä vuodessa.

Vielä 2010-luvulla Ruotsin metsänielu pieneni hakkuiden lisääntymisen, hyönteistuhojen ja puuston kasvun vähentymisen vuoksi. Sen jälkeen nielut ovat olleet jälleen kasvussa.

Syynä ovat viime vuosina sekä hakkuiden että kirjanpainajatuhojen vähentyminen mutta myös puuston kasvun lisääntyminen.

Maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion laatii Ruotsissa maatalousyliopisto SLU. Suomessa laskelmista vastaa Luke. Tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä mittauksia tehdään eri tavalla. Esimerkiksi hiilivaraston muutosta arvioidaan Ruotsissa maaperänäytteillä.