Yksityistiet ovat tierkon hiussuonisto ja tämän suoniston varrelta löytyy myös noin 40 000 maatilaa. Ennen tieisännöintiin siirtymistään Perttu Potka pyöritti omalla viljatilallaan myös huonekalutehdasta. Kuva: Taina Renkola
Hyväkuntoinen tie nostaa jopa kiinteistön ja puuston arvoa
Tieisännöitsijä Perttu Potkan mukaan yksityisteiden kunto on aina kiinni hoitokunnan aktiivisuudesta. Alan ammattilainen harmittelee, ettei yksityisteiden hoitoon löydy enää riittävästi talkooporukkaa.TilaajalleKurikka
Tieisännöitsijä Perttu Potka pitää tärkeänä, että yksityisteiden kuivitus on kunnossa. ”Kantavuus on sorateiden suurin ongelma, joten ojat kannattaa pitää auki.” Kuva: Taina RenkolaSuomessa on tällä hetkellä 57 000 yksityistietä, joiden hiussuonisto kattaa määrältään noin 80 prosenttia Suomen tieverkostosta.
Yksityisteiden kunnosta vastaavat tiekunnat, joiden toiminnasta vastaa Suomen tieyhdistyksen kouluttama tieisännöitsijä.
Kurikkalainen Perttu Potka on yksi heistä, jotka toimivat tehtävässään päätoimisena. Hän on perustanut ympärille tie- ja ojaisännöintiin erikoistuneen yrityksen.
”Vuodesta 2009 lähtien olen pyrkinyt huolehtimaan, että maakunnan yksityistieverkosto ei pääse rapautumaan. Hoidettavani on tällä hetkellä 150 tiekuntaa noin sadan kilometrin säteellä Kurikasta.”
Potkan mukaan tieisännöitsijän rooli voi olla käytännössä hyvinkin kirjava.
”Henkilökohtaisesti olen keskittynyt kuitenkin hallintoon. Yksiköinnin lisäksi teen tiekunnille myös laskutukset sekä hoidan kokoukset. Parhaimmillaan vedän parin kuukauden aikana noin 50 tiekokousta”, Potka selvittää.
”Talkoohenki on kuitenkin hiipunut, joten nykyään palvelut ostetaan ulkopuolelta.” Perttu Potka
Yksityistiet ovat keskimäärin paremmassa kunnossa kuin valtion tiet.
”Teiden kuntoon vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Yksi tärkeimmistä on hoitokunnan oma aktiivisuus. Luonnollisesti teiden kuntoon vaikuttaa myös se, kuinka kunnat avustavat yksityisteitä. Tässä on kuntakohtaiesti hyvinkin suuria eroja”, Potka kertoo.
Lisäksi toimintatavat vaihtelevat ja ovat vuosikymmenten saatossa kokeneet myös suuren muutoksen.
”Aikoinaan joukosta löytyi aina muutama isäntä, jotka lanasivat tien tasaiseksi, pitivät ojat ja rummut kunnossa sekä pystyttelivät aurauskeppejä. Talkoohenki on kuitenkin hiipunut, joten nykyään palvelut ostetaan ulkopuolelta.”
Tieisännöitsijänä Perttu Potka pyrkii kuitenkin joustavaan toimintamalliin.
”Lähtökohtana on itsenäisesti toimiva tiekunta. Kun rahaa tulee myös osakkailta, budjetista löytyy pelivaraa ja tiet voidaan hoitaa ympäri vuoden”, Potka muistuttaa.
Hyväkuntoinen tie on kaikkien etu ja nostaa myös kiinteistöjen arvoa.
”Sama pätee metsäautoteihin. Hyvä tieverkko vaikuttaa puun ja metsäkiinteistön arvoon.”
Tien kuntoon vaikuttavat monet tekijät. Yksi tärkeimmistä on isännöitsijä Potkan mukaan kantavuus.
”Yksityisteiden suurin ongelma on nimenomaan se, ettei niitä ole koskaan kunnolla perustettu. Tiet ovat syntyneet luontaisesti eli yleensä vanhoille hevosreiteille. Kantavuus on ongelma koska koneet ovat kasvaneet ja liikenne lisääntynyt.”
Myös lietekärryn renkailla on vaikutus tien kestävyteen.
”Pallorengas ei aiheuta ongelmia, mutta esimerkiksi kuorma-auton rengas on sorateille myrkkyä”, Potka paljastaa.
Ongelmista haasteellisin on lisäksi kuivatus, sillä teiden kuntoon vaikuttaa oleellisesti myös kunnossa oleva ojitus. Myös neljä vuodenaikaa tuovat tienhoitoon omat haasteensa.
”Talvikauden tietöistä haasteellisin on tällä hetkellä hiekoitus. Sen oikeahetkinen ajoittaminen on erittäin vaikeaa, joten voi vain todeta, että hiekoitus on täysin luonnon armoilla ja voittaja on aina luonto.”
”Talvikauden tietöistä haasteellisin on tällä hetkellä talvihiekoitus.” Perttu Potka
Kuva: Taina RenkolaTieisännöitsijänä Perttu Potka sanoo olevansa paljon vartija.
”Lähtökohtana on puolueettomuus. Ulkopuolisia toimijoita kuitenkin tarvitaan, sillä tiekunnissa käsitellään kiperiäkin asioita. Tarvittaessa tasoitamme jopa tieriitoja. Haluan aina muistuttaa, että tiekunta ei omista, vaan hallinnoi tiealuetta. Tiekunnalla on kuitenkin laaja valta. Tästä on hyvänä esimerkkinä autourheilutapahtuma. Luvat rallin erikoiskokeille antaa aina tiekunta, ei kunta eikä kukaan muukaan.”
Perttu Potkan mukaan tieisännöitsijän tehtäviin kuuluu pitää tiekunnat ’hereillä’.
”Tieverkon hiussuonisto on elintärkeä meille kaikille. Ja ennen kaikkea suomalaiselle maataloudelle, sillä yksityisteiden varrella on noin 40 000 maatilaa ja kymmeniä tuhansia asuin- ja lomakiinteistöjä. Lisäksi yksityisteiltä lähtee päivittäin noin 4 000 puurekkaa. Nämä luvut kertovat omaa kieltään siitä, että tiekunnille tulee antaa kaikki tuki päättäjien pöydissä ja nämä seikat huomioitaisiin myös kansalaisten tasa-arvoisuuden nimissä.”
Tiekunta - sorateiden pormestari
Yksityistien rakentamisesta ja kunnossapidosta huolehtivat tieosakkaat yhdessä.
Hallintoa ja tienpitoa varten voidaan perustaa tieosakkaista muodostuva tiekunta.
Tiekunta voidaan perustaa yksityistietoimituksessa tai tieosakkaat voivat perustaa sen kokouksessaan.
Tiekunnan perustamisen edellytyksenä on, että kohteena olevaan tiestöön kohdistuu pysyvä tieoikeus.
Tienpidon ja hallinnon asiat käsitellään säännöllisesti tiekunnan kokouksissa ja päätökset sitovat tieosakkaita.
Tiekunta voi myös myöntää tieoikeuden uusille tien käyttäjille.
Tiekunta rahoittaa toimintansa tiemaksuilla.
Liikennevirasto Traficomin mukaan yksityisteitä on noin 370 000 kilometriä, valtion hallinnoimia teitä on noin 80 000 kilometriä.
Käyttäjiä yksityisteillä on noin 2 miljoonaa.
Valtionavustusmääräraha yksityisteille vuonna 2024 on 8,5 miljoonaa euroa.
Lähde: Traficom
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
