Tien kunto näkyy metsätilan arvossa: ”Tienpidon tärkeyden hämärtyessä osakkaiden maksuhalukkuus vähenee”

Nurmolainen Tero Kankaanpää toimii neljässä tiekunnassa puheenjohtajan, sihteerin ja hoitokunnan jäsenen tehtävissä. Kankaanpää työskentelee päätoimisesti toimitusinsinöörinä ja sivutoimisena metsätalousyrittäjänä sekä luomuviljelijänä Seinäjoella.

”Teiden kunto on huononemaan päin, kun aktiivit ja paikkakunnalla asuvat, hankintahakkuuta tekevät metsänomistajat vähenevät. Enää ei kuljeta palstoilla entiseen tapaan ja nähdä tien kuntoa itse. Etämetsänomistajuus etäännyttää tienhoidon tärkeydestä”, hän pohtii.

Tiekuntien suurin haaste on osakkaiden aktivointi hallinnon tehtäviin. ”Tiet olivat paremmassa kunnossa, kun Metsäkeskus oli tienpidon agitaattorina, nyt teiden hoito on tiekuntien oman aktiivisuuden varassa. Etämetsänomistajuuden lisääntyminen näkyy selvästi. Kokouksiin osallistuvat lähinnä paikalliset osakkaat.”

Hakkuun yhteydessä on tämän metsätien vierimetsä poistettu tienhoitoa haittaamasta. Kuva: Taina Renkola

Tien perushuollon toimeenpano hoituu kolmihenkisen hoitokunnan voimin. Suurempiin hankkeisiin tarvitaan tiekunnan yleiskokouksen päätös. Kokouksia on suosituksen mukaan neljän vuoden välein. Yksityistielaki mahdollistaa kokouksiin osallistumisen myös sähköisesti etäyhteyksin.

”Hybridikokous helpottaa järjestelyjä ja osallistumista. Toivottavasti se saa etämetsänomistajat kiinnostumaan tieasioista. Hyväkuntoinen, ympärivuotisen käytön mahdollistava tie nostaa puuston arvoa”, Kankaanpää toteaa.

Kankaanpää tunnistaa tiekuntien muutkin haasteet. ”Osakkaiden pisteytykset, eli tieyksiköiden määrät, ovat usein päivittämättä vastamaan nykyomistuksia. Metsätilakaupan yhteydessä omistaja on velvollinen tiedottamaan tiekunnalle omistuksen muutoksista, mutta tämä usein unohtuu. Päätöksenteko ei ole aivan vaivatonta, jos osakkaita tiekunnassa on useita satoja. Jo kokouksen koolle kutsuminen on iso ponnistus, kun kutsu on toimitettava henkilökohtaisesti osakkaille, lehti-ilmoitus ei riitä. Yhteys on saatava jokaiseen, muuten päätökset voi riitauttaa vetoamalla väärään koollekutsumiseen.”

”Liian usein metsänomistajat näkevät tienpidon ylimääräisenä menona. Tie kuuluu kuitenkin jokaiseen kiinteistöön olennaisena osana, ja siitä aiheutuvat kulut pitää ymmärtää metsätilan arvonnousuna”, Tero Kankaanpää sanoo. Kuva: Taina Renkola

Kunnat tukevat yksityisteitä omien päätöstensä mukaisesti. Valtion myöntämän kunnostusavustuksen ongelma on se, että tuki haetaan kuitteja vastaan, toimenpiteen valmistuttua.

”Se merkitsee, että rahat on ensin löydyttävä kassasta. Tienpidon tärkeyden hämärtyessä osakkaiden maksuhalukkuus vähenee. Liian usein metsänomistajat näkevät tienpidon ylimääräisenä menona. Tie kuuluu kuitenkin jokaiseen kiinteistöön olennaisena osana, ja siitä aiheutuvat kulut pitää ymmärtää metsätilan arvonnousuna”, Kankaanpää sanoo.

Tienpintaan kohonneet kivet voivat tulla autoilijalle kalliiksi.  Kuva: Taina Renkola

Itse tiekuntatyö ei vaadi Kankaanpään mukaan liikoja. ”Perusparannusten tukihaun byrokratia voi kauhistuttaa aluksi ja vaatii työtä. Mutta peruskunnossapito, lanaukset ja niitto, teetetään nykyään urakoitsijoilla. Ne maanviljelijäosakkaat, jotka voisivat hoitotyötä tehdä itse, ovat vähentyneet rajusti.”

Tien kunnossapitoon kuuluu myös vierimetsän poisto. Puusto tukkii ojat ja haittaa liikennettä. ”Umpeen kasvaneita ojia näkyy paljon. Maanomistajat velvoitetaan huolehtimaan myös vierimetsän poistosta”, Kankaanpää muistuttaa.

Tältä ei kuulu tienvarren näyttää, ojissa ei metsää kasvateta. Tien vierimetsän poistaminen on metsänomistajan velvollisuus. Kuva: Taina Renkola

Kunnossapitotarve on pientä hyvin perustetulla tiellä, jossa mursketta ja soraa on riittävästi, ja eloperäinen aines on poistettu. Monet metsätiet on rakennettu vuosikymmeniä sitten, jolloin metsäkoneiden paino oli kymmeniä tonneja nykyisiä pienempi ja siten kantokyvyn vaatimukset erilaiset. Hyvin perustetut tiet kestävät edelleen. ”Teihin pätee sama sääntö kuin talonrakentamiseen, perustukset on oltava kunnossa. Maapohja vaikuttaa toki paljon kelirikkoon, huonoimmat tiepohjat ovat savi ja eloperäiset ainekset”, mainitsee Kankaanpää.

Kankaanpää kannustaa hyödyntämään tieisännöitsijän palveluita, jos tienhoitoon ei löydy aikaa tai osaamista osakkailta.