Anssi Korhonen valmistautuu Taitaja-kilpailun semifinaaliin. Kuva: Johannes Tervo
Tätä mieltä tulevaisuuden ammattilaiset ovat metsienhoidosta: ”Metsien tulisi olla kasvipeitteisiä jatkuvasti”
Tulevaisuuden metsäammattilaisten mielestä metsien hoito tulee olemaan entistä vastuullisempaa ja monimuotoisempaa.Ähtäri
Selina Hirvilampi on ollut tekemisissä työkoneiden kanssa pienestä pitäen. Kuva: Johannes TervoJohn Deeren metsäkonesimulaattorin puikoissa taituroi virtolainen Anssi Korhonen. Hän valmistautuu Taitaja 2025 -kilpailun semifinaaleihin.
Korhonen valmistui Sedu Ähtärin Tuomarniemen kampukselta vuoden 2024 joulukuussa metsäkoneenkuljettajaksi.
Kestävät valinnat ovat Korhosen mielestä tärkeitä tulevaisuuden metsänhoidossa.
”Meidän metsäalalla työskentelevien on tehtävä ratkaisuja siten, että toimintamme on kestävällä pohjalla. Tämä tarkoittaa mielestäni tulevaisuudessa avohakkuiden vähenemistä ja jatkuvan kasvatuksen lisääntymistä. Metsien tulisi olla kasvipeitteisiä jatkuvasti.”
Sedu Ähtärin metsäalan opintoihin kuuluu paljon käytännön harjoituksia. Tällä kertaa oppilaiden metsätöistä vastaavat metsäalan opettajat Juha-Matti Markkila sekä Jouni Ylätalo.
Ähtärin Seitenkuhilaan lähistöllä sijaitsevalla metsätyömaalla ajokoneen puikoista löytyy seinäjokelainen toisen vuoden opiskelija Vilho Kulmala.
”Yksi parhaimpia asioita täällä Tuomarniemellä on laadukas asuntola. Meidän asuntolanvalvoja keksii jatkuvasti kaikenlaista vapaa-ajan aktiviteettia”, Kulmala kertoo.
”On käyty muun muassa keilaamassa Ähtärin Mesikämmenessä. Asuntolan sauna lämpiää lähes joka ilta, ja kevään tullen sekä syyslukukauden alettua päästään uimaan Hankavedessä.”
”Säästökohteiden huomioon ottaminen, liito-orava-alueet sekä luonnonvaraisten purojen suojelu on myös erityisen tärkeää.”
Kulmala kertoo yllättyneensä opinnoissaan alaa koskevien lainsäädäntöjen kiemuroista sekä niiden haastavista muutoksista.
Valmistumisen jälkeen Kulmala haluaa työllistyä metsäalalle. Hän on jo suunnitellut hankkivansa tulevaisuudessa myös arboristin pätevyyden.
Metsien kestävään hoitoon hänellä on selkeät näkökulmat.
”Uuden metsän kasvu on tärkeä saada käyntiin välittömästi hakkuiden jälkeen. Säästökohteiden huomioon ottaminen, liito-orava-alueet sekä luonnonvaraisten purojen suojelu on myös erityisen tärkeää.”
Vilho Kulmala viihtyy Ähtärissä. Kuva: Johannes Tervo”Alan runsaat sekä monipuoliset käytännönharjoitukset houkuttelivat.”
Kulmala jatkaa ajokoneella työskentelyä, ja siirrymme hakkuukoneen polkemaa, lumen peittämää metsäpohjaa pitkin hakkuukoneelle.
Hakkuukoneen kopista laskeutuu ähtäriläinen toisen vuoden opiskelija Selina Hirvilampi.
”Olen saanut olla työkoneiden kanssa tekemisissä niin pienestä pitäen kuin vain muistan. Sen vuoksi halusin peruskoulun jälkeen alalle, jossa pääsen käyttämään erilaisia työkoneita”, Hirvilampi kertoo.
”Myös alan runsaat sekä monipuoliset käytännönharjoitukset houkuttelivat.”
Heti ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat pääsevät harjoittelemaan moottorisahan käyttöä ja tekemään metsänhoidollisia töitä käsin.
Ensi puraisu konetyöskentelyynkin saadaan jo ensimmäisen lukuvuoden aikana. Hirvilampi kertoo maasta käsin tehtävän työn olevan erittäin tärkeää ennen kuin aloitetaan työkoneilla työskentely.
”Kun teet aluksi töitä maasta käsin, kierrät puun ympäri ja teet aistinvaraisia havaintoja kaadettavista puista, näet asiat niin paljon monipuolisemmin. Hakkuukoneen kopista näet kaadettavan puun vain yhdestä kulmasta. Päätös tehdään nopeasti ja silloin esimerkiksi puussa mahdollisesti oleva koro saattaa jäädä huomaamatta.”
Tulevaisuudessa Hirvilampi näkee tärkeänä metsien taloudellisesti kestävän ja kannattavan hoidon. Tämä vaatii hänen mielestään tulevaisuudessakin avohakkuita.
Eri-ikäisen ja monipuolisen puuston ylläpitäminen sekä metsän hyvä hoito muodostavat jatkossakin Hirvilammen sanojen mukaan kestävän metsänhoidon.
Opettaja Juha-Matti Markkila hakkuutyömaalla opiskelija Vilho Kulmalan kanssa. Kuva: Johannes Tervo”Ei tarvitse olla syntynyt moottorisaha kädessä opiskellakseen metsäalaa.”
Sedu Ähtärin Tuomarniemellä metsäalalla nähdään vahva tulevaisuus, koska Suomi elää niin vahvasti metsistään. Alan tämän päivän yksi keskeisimmistä aiheista on metsien kestävä käyttö, niin taloudellisen kuin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Ilmastonäkökulmat ja hiilinieluihin liittyvät suositukset on nähtävä jatkossakin.
”Vaikka meillä Suomessa metsiä on aina hoidettukin kestävyys huomioon ottaen, aina on varaa kehittyä. Erityisesti viestinnässä voitaisiin petrata, jotta ihmisten olisi helpompi hyväksyä esimerkiksi muutokset lähiympäristössään. Läpinäkyvyys eri toimia tehdessä olisi edistystä”, kertoo Antti Virkkunen. Hän työskentelee Sedu Ähtärin tekniikanalojen koulutusvastaavana.
Metsäalalle hakeudutaan monenlaisista lähtökohdista.
”Ei tarvitse olla syntynyt moottorisaha kädessä opiskellakseen metsäalaa”, korostaa Sedu Ähtärin metsäalan lehtori sekä arboristien vastuukouluttaja Veijo Kangasmäki.
”Motivaationa tälle alalle saattaa olla esimerkiksi kiinnostus koneisiin, rakkaus luontoa kohtaan tai halu työskennellä yksin maastossa.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
