Työllisyys kasvaa biotalouden palveluissa, kuten kalastuksessa ja metsästyksessä – myös metsäala työllistää yhä enemmän
Tuoreen tilaston mukaan biotalouden palvelut työllistävät nykyään Suomessa noin 40 000 ihmistä, eli noin 10 000 henkeä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Biotalouden palveluihin luetaan mukaan luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö, metsästys ja kalastus. LEHTIKUVA / Markku Ulander.Tuoreen tilaston mukaan biotalouden palvelut työllistävät nykyään Suomessa noin 40 000 ihmistä, eli noin 10 000 henkeä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Biotalouden palveluihin luetaan mukaan luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö, metsästys ja kalastus.
”Biotalouden palvelujen kasvu on piristynyt viime vuosina. Voimakkainta se oli ennen pandemiaa, sitten tapahtui notkahdus, ja nyt biotalouden palveluiden työllisten määrä jatkaa taas kasvuaan”, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä kertoo.
Biotalouden palveluita käyttää, kun vuokraa mökin tai osallistuu esimerkiksi maksulliselle luontoretkelle, urheilutapahtumaan, luonnonmuonakurssille tai koiravaljakkoajelulle Pohjois-Suomessa.
”Ravintola- ja majoituskuluja sekä matkojen varauspalvelujakin lasketaan osittain mukaan tähän kokonaisuuteen”, Sauvula-Seppälä sanoo.
”Moni maatila on lopettanut, ja esimerkiksi peltoja viljellään myös sivutoimisesti.”
Biotalouteen lukeutuvat kaikki uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät alat. Maa- ja metsätalous ovat näistä keskeisimmät.
Maataloudessa työllisten määrä laskee edelleen: kun vielä vuonna 2013 maataloudesta sai elantonsa 80 500 ihmistä, kymmenen vuotta myöhemmin vastaava luku oli enää 63 200. Yksi selitys tälle on tilakokojen ja tuotannon tehokkuuden kasvu.
”Moni maatila on lopettanut, ja esimerkiksi peltoja viljellään myös sivutoimisesti”, Sauvula-Seppälä sanoo.
Osa maatiloista tarjoaa pääelinkeinon ohessa palveluja, kuten vuokraa mökkejä.
Suomi on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden luontomatkailun kehityksestä viime vuosina.
Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että Suomi on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden luontomatkailun kehityksestä viime vuosina. Tähän ovat saattaneet vaikuttaa Ukrainan sota ja sijaintimme Venäjän naapurina. Luontomatkailukohteiden valinnassa painaa entistä enemmän turvallisuus.
”Toisaalta vähemmän ruuhkaisia kohteita arvostetaan entistä enemmän, ja ilmastonmuutos muuttaa matkakohteiden suosiota, jolloin pohjoisesta sijainnista voi olla etua”, Tyrväinen kertoo.
Terveys- ja hyvinvointihyödyt lisäävät luontomatkailun ja luonnontuotteiden kysyntää, ja Tyrväisen mukaan kuluttajien arvoissa ja asenteissakin on tapahtunut muutoksia. Vastuu ympäristöstä ja kiinnostus luontoa kohtaan näyttäytyvät monille merkityksellisinä asioina.
Biotalous saattaa tarjota tulevaisuudessa myös lisää työllistymismahdollisuuksia harvaan asutuilla seuduilla.
Biotalous on käsitteenä melko tuore: termin käyttö yleistyi vasta 2000-luvulla, eikä sille ole muodostunut yksiselitteistä määritelmää. Olennaista on uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja vesivarojen hyödyntäminen. Suomessa mukaan lasketaan esimerkiksi puurakentaminen, toisin kuin eräissä muissa maissa.
Maa- ja metsätalouden sekä luontomatkailun lisäksi myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tähtäävät teknologiat ja sovellukset voivat kuulua biotalouden piiriin. Aina rajanveto ei ole selvää.
”Esimerkiksi saippuan, pesu-, puhdistus- ja kiillotusaineiden, hajuvesien ja hygieniatuotteiden valmistuksessa noin kolmannes toimialasta lasketaan mukaan biotalouteen”, Sauvula-Seppälä kertoo.
Biotalous saattaa tutkijan arvion mukaan tarjota tulevaisuudessa myös lisää työllistymismahdollisuuksia harvaan asutuilla seuduilla.
Metsäsektorilla toimi 61 000 henkilöä.
Biotalouden eri toimialoja ovat esimerkiksi maatalous, metsäsektori, elintarviketeollisuus sekä veden puhdistus ja jakelu. Biotalouden palvelut on siis vain yksi biotalouden monista eri toimialoista.
Kaikki biotalouden toimialat työllistivät yhteensä 308 800 ihmistä vuonna 2023, kertovat tuoreimmat, joulukuussa valmistuneet laskentatiedot.
Metsäsektorilla toimi 61 000 henkilöä. Työllisten määrä lisääntyi sekä metsätaloudessa että massa- ja paperiteollisuudessa. Kohonneista raaka-aine- ja energiakustannuksista sekä vähentyneestä viennistä huolimatta määrä kasvoi 900 henkilöllä vuoden takaisesta.
Kaikissa biotalouden parissa Suomessa työskentelevien määrässä oli vähennystä edellisvuoteen verrattuna 5 900 henkilöä. Eniten työllisten määrä väheni maataloudessa.
Biotalouden tuotos oli yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälän mukaan kaikkiaan 86,1 miljardia euroa eli 16 prosenttia kansantalouden tuotoksesta. Metsäsektori tuotti kolmanneksen ja elintarvikesektori neljänneksestä biotalouden tuotoksesta. Biotalouden palveluiden tuotos kasvoi 4,7 miljardiin euroon.
Luonnonvarakeskus laskee biotalouden tunnusluvut yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
