• EU:n vaatiman ennallistamisen onnistunut toteutus on nyt omissa käsissä, vetoaa MTK:n Tiirola

    ”Keinoja järkevään ja omaisuuden suojaa kunnioittavaan lopputulokseen kyllä löytyy, jos kansallista tahtoa on.”
    EU haluaa ennallistaa viidenneksen alueensa pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä.
    EU haluaa ennallistaa viidenneksen alueensa pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Timo Heikkala
    Metsä|Metsäpolitiikka
    10.11.202316:21
    Jarmo Palokallio

    EU:n sopu ennallistamisasetuksesta korostaa kansallisia toteutussuunnitelmia. Niissä onnistuminen on jatkon kannalta keskeistä, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

    ”Keinoja järkevään ja omaisuuden suojaa kunnioittavaan lopputulokseen kyllä löytyy, jos kansallista tahtoa on. Omia henkseleitä ei EU asetuksen päälle pidä ripustaa, kun näyttää että kompromissi saa parlamentin ja neuvoston tuen”, sanoo Tiirola.

    EU:n komission alkuperäinen, luontojärjestöjen mielen mukainen ennallistamisasetus jämähti EU:n parlamentin vastustukseen. Nyt aikaan saatu neuvottelutulos on kompromissi, johon kuuluu yksityismailla tehtävien toimien vapaaehtoisuus ja kansallisen suunnittelun korostaminen.

    ”Lopputulos näyttää siltä, että parlamentin hyvästä kannasta on joustettu neuvoston ottaman kannan suuntaan. Toisaalta syntynyt ratkaisu kasvattaa kansallisen toteutussuunnitelman roolia. Siinä onnistuminen on keskeistä”, näkee Tiirola.

    Tiirolan mukaan kompromississa on saatu paljon pehmennyksiä komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna. Nyt hyväksytyssä mallissa esimerkiksi maatalouden turvemaiden vettäminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

    Samalla mukaan on saatu takaportti sille, että ruokaturva ajaa ennallistamisvaatimuksien edelle. Alkuperäisessä esityksessä mukana ollut vaatimus 1950-luvun alkuun paluustakin on poistunut.

    Ongelmiakin riittää. Natura 2000 -alueilta käynnistyvä ennallistaminen on sinällään selkeä ratkaisu. Sen sijaan huolta herättää, mitä vuoden 2030 jälkeen tapahtuva ennallistamisen laajennus tarkoittaa käytännössä.

    Lisää aiheesta
    • Vuoteen 2030 saakka ennallistamistoimet keskitetään Natura 2000 -alueille. Ojitettujen turvemaiden vettäminen puolestaan on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista.

      Metsäpolitiikka | Tätä tarkoittaa EU:n ennallistaminen käytännössä: turvemaille palautettava vettä, pellolle perhosia ja metsiin lintuja

      Tilaajalle
    • Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kuitenkin sanoo, että lopputulos on Suomelle EU-komission ehdotusta kohtuullisempi.

      Metsiensuojelu | Ennallistamisvaatimus muuttui realistisemmaksi, mutta sisältää porsaanreiän, sanoo Luke – ”Käydäänpä tukkimassa yksi oja ja homma on tehty”

    • EU:n ennallistamistavoitteen toteuttaminen käynnistyy Natura 2000 -kohteilta.

      Metsäpolitiikka | EU löysi ennallistamiseen sovun, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja kansalliseen suunnitteluun

      Tilaajalle
    • Soita ennallistetaan muun muassa tukkimalla aiemmin kaivettuja ojia.

      Metsäpolitiikka | MTK huolissaan EU:n ennallistamisasetuksesta, kirjelmöi Petteri Orpolle: ”Kaadettava tarvittaessa”

    • Ennallistamisen ja luonnonhoidon tekijöistä on pulaa. Pulaa on muun muassa sopivan kaivinkonekaluston ja osaamisen yhdistelmästä, kertoo Maaret Väänänen.

      Luonto | Ennallistamisen tekijöistä on pulaa – EU:n ennallistamisasetus tuo ja vie töitä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    EU-ennallistamisasetus
    MTK
    Mikko Tiirola
    kansallinen toteutussuunnitelma
    luonnonennallistaminen
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin