Esimerkiksi lehdot ja harjumetsien paahderinteet voivat vaatia useampia hoitokertoja. Kuva: Pasi Leino
Ennallistamisen tekijöistä on pulaa – EU:n ennallistamisasetus tuo ja vie töitä
Luonnonhoitoon tarvittaisiin jo nyt lisää tekijöitä. EU:n ennallistamisasetus lisää luonnonhoitoa entisestään.Tilaajalle
Ennallistamisen ja luonnonhoidon tekijöistä on pulaa. Pulaa on muun muassa sopivan kaivinkonekaluston ja osaamisen yhdistelmästä, kertoo Maaret Väänänen. Kuva: Timo HaikkalaEnnallistamisen ja luonnonhoidon tekijöistä on pulaa, kertoo Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen ympäristöministeriöstä.
”Jo Helmi-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen kustannustehokkaasti kaipaisi enemmän yrityksiä, jotka tekevät konkreettisia toimia”, kertoo Väänänen.
Helmi-ohjelma kunnostaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia kohteita, esimerkiksi lintuvesiä ja soita.
”Mitä vähemmän yrityksiä on, sitä kalliimmaksi urakat tulevat, kun kilpailutuksiin osallistuu vähemmän yrityksiä ja yritysten välistä kilpailua ei pääse syntymään.”
EU:n ennallistamisasetus lisää luonnonhoitoa entisestään.
Kolmikantaneuvottelut jatkuvat tällä viikolla.
Kuinka paljon, se selviää, kun Euroopan parlamentti, jäsenmaiden neuvosto ja komissio pääsevät asetuksesta sopuun. Kolmikantaneuvottelut jatkuvat tällä viikolla.
Neuvosto ja komissio ovat ennallistamisen mittakaavasta varsin samoilla linjoilla.
Euroopan parlamentti taas supistaisi merkittävästi alaa, jolle ennallistamistoimia pitää tehdä. Parlamentin enemmistöstä luontotyyppien ennallistamistoimet tulisi kohdistaa lähinnä Natura 2000 -alueille.
Ennallistamisen isoin työsarka on ojitetuilla soilla.
”Asetuksen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät”, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen metsäkeskuksesta.
Ennallistamisasetus sekä tuo työtä suunnittelijoille, koneyrittäjille ja metsureille että vie metsäteollisuuden työpaikkoja, kun metsiä poistuu talouskäytöstä, Raatikainen kertoo.
Välillisesti asetus voi hyödyttää esimerkiksi matkailua.
Ennallistamisen isoin työsarka on ojitetuilla soilla, kertoo Raatikainen.
Kaikki yritykset, joilla on kalustoa maan kaivamiseen tai puiden poistoon, ovat potentiaalisia ennallistamistöiden toteuttajia.
”Elinikäistä bisnestä ennallistamisesta tuskin tulee.” Simo Jaakkola
Koneyrittäjistä löytyy tarvittaessa halukkuutta investoida ja panostaa ennallistamiseen, kertoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
Jaakkolan mielestä se edellyttää, että on selkeämpi näkymä siihen, kuinka paljon töitä olisi luvassa vaikkapa viiden vuoden ajanjaksolle.
”Elinikäistä bisnestä ennallistamisesta tuskin tulee. Viidessä vuodessa ostetun kaluston kuitenkin ehtisi lähes kuolettaa.”
Soiden ennallistaminen ja pienvesikunnostus ovat yleensä kertaluonteisia toimenpiteitä. Esimerkiksi lehdot ja harjumetsien paahderinteet voivat vaatia useampia hoitokertoja. Perinnebiotooppeja hoidetaan vuosittain, kertoo Raatikainen.
Koulutusta yrittäjille
Metsäkeskus kouluttaa urakoitsijoita luonnonhoitoon Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeessa.
Ensi vuonna käynnistyvä Priodiversity-Life-hanke jatkaa koulutusteemaa.
Myös Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa TurvaHiili-hankkeessa on tarkoitus kouluttaa yrittäjiä erityisesti metsäojitettujen soiden ennallistamiseen.
Väänäsestä olisi hienoa, jos valtio pystyisi näyttämään signaalia, että töille on kysyntää.
”Toistaiseksi elinympäristöjen kunnostaminen on ollut niin pienimuotoista, että yrittäjien ei ole kannattanut panostaa kalliin konekaluston hankintaan.”
”Pikkuhiljaa alkaa tulla kiinnostusta mutta kalustoa ei välttämättä ole.”
Metsuripuolella on jo tapahtunut suuntautumista, sillä investointeja tarvitaan vähemmän.
Pulaa on Väänäsen mukaan ennen kaikkea muun muassa sopivan kaivinkonekaluston ja osaamisen yhdistelmästä.
”Esimerkiksi lintuvesien kunnostuskohteilla saatetaan tarvita kelluvaa kaivinkonekalustoa tai erityisen pitkäpuomisia koneita. Suomessa ei löydy välttämättä kaikille kunnostuskohteille yrittäjiä ja kalustoa, tai ne ovat kiinni muissa vesistön kunnostustöissä.”
Markkinoille mahtuisi myös eri elinympäristöjen kunnostustoimien suunnittelua tekeviä yrityksiä, kertoo Väänänen.
Metsuripuolella on jo tapahtunut suuntautumista, sillä investointeja tarvitaan vähemmän.
Yli 83 000 hehtaaria ennallistettu
Suomessa on ennallistettu luontoa tähän mennessä yli 83 000 hehtaaria.
Metsähallitus on ennallistanut noin 73 000 hehtaaria metsiä ja soita.
Metsähallituksen Luontopalvelut on 1980-luvun lopulta alkaen vuoden 2022 loppuun mennessä ennallistanut noin 69 000 hehtaaria suojelualueiden soita ja metsiä sekä toteuttanut metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitoa.
Metsähallituksen Metsätalous Oy on vuosina 2008–2022 ennallistanut soita, toteuttanut kulotuksia ja hoitanut valtion monikäyttömetsien lehtoja 14 000 hehtaaria.
Metsäkeskuksen tuella on ennallistettu noin 5 000 hehtaaria esimerkiksi yksityismetsien lehtoja ja puustoisia soita osana Metso-ohjelmaa.
Ely-keskukset ovat toteuttaneet Helmi-ohjelmassa yksityismailla ennallistamista noin 3 000 hehtaarilla. Suurin osa on ollut perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa. Lisäksi toimenpiteitä on tehty myös muulla rahoituksella.
Kunnat ja järjestöt ovat ennallistaneet Helmi-ohjelmassa noin 2 000 hehtaaria. Luku sisältää vain jo päättyneet hankkeet.
Ennallistamista toteutetaan Helmi-ohjelmassa ely-keskusten, Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen toimesta.
Ennallistamista ovat tehneet myös metsäfirmat, kunnat ja seurakunnat, ympäristöjärjestöt, yksityiset metsänomistajat ja muut tahot, kuten Osuuskunta Lumimuutos.
Metsähallituksen Luontopalvelut on tehnyt Suomessa eniten ennallistamista.
Ennallistamisen suunnittelua ja työnohjausta on viime vuosina koko maassa tehnyt yli 70 Metsähallituksen luontopalvelujen asiantuntijaa.
Suojelualueiden ennallistamisessa ja luonnonhoidossa on työskennellyt viime vuosina 107 metsuri- ja koneyrittäjää. Viime vuonna työllistävä vaikutus oli 76 henkilötyövuotta, Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuuskertomuksessa todetaan.
Ennallistamisasetuksen myötä ennallistamista ja luonnonhoitoa tarvitaan moninkertaisesti, jopa monikymmenkertaisesti tuohon lukuun verrattuna, sanoo Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.
”Mitä enemmän ennallistamiseen laitetaan varoja, sitä enemmän se tarkoittaa työtä niille, jotka toteuttavat käytännön ennallistamistyötä.”
”Yrittäjät, joilla on omaa näkemystä, ovat kullanarvoisia.” Kaija Eisto
Metsähallitus on ennallistanut eniten soita. Tänä vuonna soiden ennallistaminen putoaa alle puoleen viime vuoden ennätyslukemista, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaija Eisto Metsähallituksesta.
Metsähallituksella on toisinaan ollut vaikeuksia löytää kokeneita koneyrittäjiä. Kokemattomien yrittäjien opastaminen vaatii läsnäoloa työmailla.
”Yrittäjät, joilla on omaa näkemystä, ovat kullanarvoisia.”
”Ennallistamistoimet ovat toistaiseksi painottuneet suojelualueille. Yrittäjiä tarvitaan paljon, kun lähdetään suojelualueiden ulkopuolelle”, sanoo Eisto.
”Työtä luultavasti tulisi valvonta-raportointi sekä tarkastustoiminnassa tai -viranomaisissa.” Marko Mäki-Hakola
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolasta ennallistamisasetuksen posiitivisia työllisyysvaikutuksia on vaikea nähdä.
Koneyrittäjien saamat urakat tuskin riittävät kompensoimaan menetystä, joka tulisi hakkuiden vähentymisestä.
”Jos ennallistaminen siirtää esimerkiksi metsiä talouskäytön ulkopuolelle ja hakkuut vähenevät, johtaa se työpaikkojen menetyksiin metsätaloudessa. Lisäksi, mikäli puun saatavuus vähenee, vähenevät työpaikat myös arvoketjussa.”
Mäki-Hakola huomauttaa, että ennallistamistyö olisi luultavasti veronmaksajien rahoilla tehtävää julkisrahoitteista työtä.
”Se korvaisi markkinalähtöisen työn, jossa rahoitus tulee esimerkiksi ulkomaisilta teollisuuden tuotteiden ostajilta.”
”Työtä luultavasti tulisi valvonta-raportointi sekä tarkastustoiminnassa tai -viranomaisissa.”
Arviot
Neuvottelut EU:n ennallistamisasetuksesta ovat kesken, joten käytettävissä on lähinnä arvioita, jotka perustuvat komission alkuperäiseen asetusehdotukseen.
Jos lopputulos olisi lähempänä parlamentin kantaa ja ennallistaminen kohdistuisi ensisijaisesti Natura 2000 -alueisiin, ennallistamisala voisi supistua.
Esimerkiksi Luonnonvarakeskus arvioi komission alkuperäisen esityksen pohjalta, että ennallistettava ala olisi Suomessa 2–6 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2050 mennessä. Luke tarkasteli arviota varten vain asetuksen artikloissa 4(1), 5(1) ja 9(4) määritettyä ennallistamista. Nämä artiklat käsittelevät luontodirektiivin mukaisten maa-alueiden, rannikon, makean veden ja merten ekosysteemien sekä maatalouskäytössä olevien turvemaiden ennallistamista.
Vuotuinen hakkuukertymäarvio pienenisi noin 7–11 miljoonaa kuutiometriä.
Valtioneuvoston u-kirjeessä syyskuussa 2022 mainitaan, että lisäsuojelun negatiivinen työllisyysvaikutus metsätaloudessa olisi 1600–1700 työllistä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
