Ojien tukkiminen vähentää vesistöpäästöjä vasta vuosien päästä
Suurimmat hyödyt saa vesiensuojelukosteikoksi ennallistetusta suosta.
Kuvassa kolme vuotta sitten tukittu oja Kolin kansallispuistossa. Kuva: Juha-Pekka HotanenSuomessa on ennallistettu metsäojitettuja soita noin 50 000 hehtaaria. Ennallistamisen vesistöhyödyt eivät kuitenkaan näy heti, vaan niitä on maltettava odottaa useita vuosia.
Soita on ennallistettu ojia täyttämällä, patoja rakentamalla ja puustoa poistamalla. Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa ojitettu suo takaisin luonnontilaan.
Ennallistamistarve kasvaa sekä kansallisten tavoitteiden että luontokadon pysäyttämiseksi asetettujen EU-velvoitteiden vuoksi.
Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mukaan suon vesitalouden palauttaminen ei ole aina yksinkertaista. Ennallistamiskohteet ovat paikallisesti ja alueellisesti hyvin erilaisia.
Ennallistaminen voi epäonnistua, jos suon vettyminen jää vajaaksi. Niin voi käydä esimerkiksi patojen huonon pitävyyden, kohteelle jääneen puuston haihdunnan vuoksi tai liian pienen suolle tulevan veden määrän takia.
Ennallistaminen voi epäonnistua, jos suon vettyminen jää vajaaksi.
Toisaalta vettyminen voi olla myös liiallista. Se on uhkana lähinnä korpi- ja lähdesoilla. Suo voi vettyä liikaa myös, jos sinne ohjataan vettä pistemäisesti tai luontaisia veden kulkureittejä suuremmalta alueelta.
Yksi onnistuneen ennallistamisen hyöty on pitkäaikaisen ravinnekuormituslisän poistuminen. Tämä kohentaa suon alapuolisten vesistöjen tilaa, mikä näkyy pitkällä aikavälillä.
Ennallistaminen on erityisen hyödyllistä vesistöille, kun ojitettu suo ennallistetaan vesiensuojelukosteikoksi.
Vaikka ennallistamisen yksi peruste ovat juuri vesistöhyödyt, tutkijat muistuttavat, että ennallistamisen välittömät vaikutukset vesistöpäästöihin ovat kielteisiä.
Esimerkiksi fosforin huuhtoutuminen kasvaa aluksi. Se palautuu lähtötasolle vasta noin 10 vuodessa ja laskee sen jälkeen vähitellen kohti luonnollista tasoa.
Mikäli ennallistettavan alueen vettyminen jää vajaaksi tai alueen valtaa voimakkaasti haihduttava hieskoivikko, ravinnekuormitus ei pitkällä aikavälilläkään välttämättä palaudu luonnonhuuhtoutuman tasolle.
Myös typen ja orgaanisen hiilen huuhtoutumat kasvavat ennallistamisen seurauksena. Niiden palautuminen lähtötasolle on hitaampaa kuin fosforilla.
Artikkelin pohjana on Luonnonvarakeskuksen ilmasto- ja suoluontovaikutuksia käsittelevä blogi, jonka kirjoittajina ovat Juha-Pekka Hotanen, Mika Nieminen ja Sakari Sarkkola.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
