• St1 suunnittelee Pohjois-Norjaan tuulipuistoa, joka tuottaisi liki yhtä paljon energiaa kuin Loviisan ydinvoimala

    Saamelaisten kotiseutualueelle rakennettavat infrahankkeet eivät ole ongelmattomia vaan vaikuttavat alueen elinkeinoihin ja saamelaisten mahdollisuuteen harjoittaa kulttuuriaan.
    Tilaajalle
    Norjassa on haasteita uusiutuvan energian saatavuudessa. Kuvassa Ilmatar Oy:n tuulivoimala Alajärveltä.
    Norjassa on haasteita uusiutuvan energian saatavuudessa. Kuvassa Ilmatar Oy:n tuulivoimala Alajärveltä. Kuva: Johannes Tervo
    Metsä|Energia
    15.8.202318:15
    Riina Karvonen

    St1 suunnittelee Pohjois-Norjaan suurta tuulivoimapuistoa, uutisoi Suomen Kuvalehti. Toteutuessaan tuulivoimala tuottaisi enimmäistehollaan 800 megawattia energiaa.

    Davvin-niminen tuulipuisto, davvin tarkoittaa pohjoissaameksi pohjoista, rakentuisi 63 neliökilometrin alueelle itäiseen Finnmarkin lääniin.

    ”Norja on vielä suurelta osin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen, myös fossiiliriippuvaiset toiminnot pitää sähköistää”, energiakonserni St1 Nordic Oy:n uusiutuvan energian johtaja Thomas Hansen sanoi Suomen Kuvalehdelle.

    Yhtiön näkökulmasta suunniteltu alue Finnmarkissa on tasaista ja tuulista rakennusmaata eli tuulivoimalalle edullinen paikka.

    Alue on kuitenkin saamelaisten kotiseutualueella ja siellä harjoitetaan poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja.

    Saamelaisia edustavat tahot kuten Norjan ja Suomen Saamelaiskäräjät sekä koko Saamenmaalla toimiva Saamelaisneuvosto ovat vastustaneet Davvin ohella muitakin tuulivoimalahankkeita.

    ”Hankkeella olisi kielteisiä vaikutuksia poronhoitoon ja siihen merkitykseen, jota tämä alue kantaa seudun ihmisille”, perusteli Saamelaisneuvoston presidentti Aslak Holmberg kantaa Suomen Kuvalehdelle.

    Saamelaisten näkökulmasta suuret infrahankkeet ovat ilmastonmuutoksen ohella uhka perinteisille elinkeinoille ja kulttuurille. Usein tuulivoimaloita myös kaavoitetaan saamelaisille pyhille tai muuten merkityksellisille paikoille.

    Tällä hetkellä tuulipuiston lupaprosessi on käynnissä. Aikaisimmillaan tuulipuistoa voidaan alkaa rakentaa vuonna 2027.

    Lisää aiheesta
    • Alajärveläisen Matti Pesosen mökkirannasta näkyvät Louhukankaan tuulimyllyt. Niitä on Pesosen mailla, sillä hän on puhunut pitkään tuulivoiman puolesta.

      Energia | Tuulivoimala on lottovoitto metsänomistajalle – mutta varo allekirjoittamasta ensimmäistä sopimuspaperia

      Tilaajalle
    • Uusiutuvan energian hankkeet ovat maaseutukunnille tulopuolella voitto, mutta puntarissa ovat myös niiden vaikutukset asukkaiden elinympäristöön ja maaseudun elinkeinoihin.

      Energia | Tuulivoimaloiden kaksi puolta: Reisjärvellä päättäjät haluavat iskeä kiinni, mutta kuntalaiset vastustavat

      Tilaajalle
    • Puisen tuulivoimalarungon pystytys käynnistyi kesällä.

      Rakentaminen | Ruotsiin nousee maailman korkein puinen tuulivoimala – ”Tämä on vihreän teollisuuden alku”

    • Sähkönsiirtolinjoja nousee maaseudulle uusiutuvan energian tuotantoa palvelemaan. Sähkönsiirtoyhteyksien kokoamisessa ja hankkeiden yhdistämisessä on kehittämisen paikka.

      Energia | Sähkönsiirron koordinointi on puutteellista – sähköverkkoa rakennetaan nopein kääntein uusiutuvan energian tarpeita vastaamaan

      Tilaajalle
    • Maanomistaja ja liikemies Matti Pesonen seisoo rantatontillaan, jonka horisontissa siintää osa Louhukankaan tuulivoimaloista.

      Energia | Voimalinjojen alta lunastettavien maiden korvaukset ovat surkeita – maanomistaja toivoo kohennusta uudelta hallitukselta: ”Maanomistajan kannattaa lukea sopimuspaperi huolella”

    Artikkelin aiheet
    tuulivoima
    Pohjois-Norja
    St1
    Saamelaiset
    ympäristövaikutukset
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi