Metsäkatoa hillitsevä maksu ei tuottaisi uutta metsää – metsänomistajat eivät juuri hyötyisi maankäytön muutosmaksusta

Suomessa raivataan vuosittain muuhun käyttöön noin 12 000–14 000 hehtaaria metsää. Suurin metsärohmu on rakentaminen, joka nielee yli puolet alasta. Maatalouteen päätyy noin kolmannes.

Metsän raivausta pitäisi hillitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Edellisen hallituksen aikana perustettu työryhmä esittää keinoksi maankäytön muutosmaksua yli puoli hehtaaria metsää hävittäville hankkeille.

Maksun suuruus olisi 5 000 euroa hehtaarilta. Tällä summalla metsän poistamisen ilmastopäästön hinnaksi tulisi 25 euroa hiilidioksiditonnilta.

Työryhmän arvion mukaan maksu hillitsisi lähinnä pellonraivausta. Rakentamisessa maksu ei koskisi asemakaavoi­tettuja alueita. Sen sijaan lasku voisi napsahtaa esimerkiksi sähkölinjojen ja metsäautoteiden rakentajille.

Maksun kohtalo riippuu nykyhallituksen tahdosta. MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg ei usko sen etenevän tällä hallituskaudella (MT 17.1.).

Metsänomistajat eivät suoraan hyötyisi maksusta, jonka tarkoitus on haittaveron tapainen, taloudellinen ohjaus. Raha päätyisi valtiolle, eikä varoilla välttämättä edistettäisi uuden metsän syntymistä. Metsänomistajien etuna voi pitää korkeintaan sitä, että metsäkadon hillitseminen vähentäisi paineita rajoittaa hakkuiden määrää ilmastosyistä.

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat esittävät vastaavaa maksua kaikenlaisten luontohaittojen aiheuttajille Ylen julkaisemassa uutisessa. Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan hallitus ei suunnittele luontohaittamaksun käyttöönottoa, vaikka maankäytön muutosmaksua arvioidaankin. Sen sijaan ministeri muistuttaa ekologisen kompensaation mahdollisuudesta.

Ekologinen kompensaatio tarjoaa maankäytön muutosmaksua tai luonnonhaittamaksua enemmän mahdollisuuksia metsänomistajille. Jos luonnonsuojelulaissa mainittu käytäntö yleistyisi, maanomistajat voisivat kaupata rakentajille tuottamiaan luontoarvoja.

Luonnonsuojelulaissa mainitun ekologisen kompensaation tarkoitus on hyvittää vakavat luontohaitat, jotka muuten estäisivät lupien myöntämistä esimerkiksi rakennushankkeille.

Mykkänen kertoo Ylen haastattelussa hallituksen pitävän tärkeänä vapaaehtoisuuteen perustuvia markkinoita.

”Meillä on kasvava määrä esimerkiksi yrityksiä, kuntia ja säätiöitä, jotka haluavat hyvittää hiilijälkensä ja myös luontojälkensä.”