MTK pellonraivausmaksusta: ”Maailma on muuttunut aika paljon niistä ajoista, jolloin tämä ajatus syntyi”
”Pitäisin kummallisena, jos nykyhallitus lähtisi tällaista edistämään.”
Uuden cap-kauden ehdot käytännössä pysäyttivät uuden pellon raivauksen. Kuva: Kari SalonenPoikkihallinnollinen työryhmä julkisti maanantaina esityksensä maankäytön muutosmaksusta. Kyseessä olisi veroluonteinen ohjauskeino, jota sovellettaisiin metsämaan raivaamiseen muuhun käyttöön.
Ehdotettu maksun suuruus olisi 500 euroa täydeltä 10 aarilta eli 5 000 euroa hehtaarilta. Maksu olisi sama riippumatta jatkokäytöstä. Alle puolen hehtaarin yksittäiset alueet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Ajatus maankäytön muutosmaksusta liittyy siihen, että uuden pellon raivaamista haluttiin rajoittaa.
MTK:ssa esitys ei saa kannatuusta.
”Onkohan työryhmä perehtynyt uuteen cap-ohjelmaan”, maatalousjohtaja Johan Åberg pohtii. ”Se kyllä lopetti pellonraivauksen hyvin tehokkaasti uusien raivioiden nurmivaatimuksella ja uusien turvepeltojen kyntökiellolla.”
Åbergin mukaan tällä hetkellä pellonraivaus liittyy lähinnä peltolohkojen yhdistelyyn, kulmien oikaisuun ja tilusjärjestelyihin.
”Miksi muutosmaksulla pitäisi vaikeuttaa tällaista toimintaa, joka ei kasvata peltopinta-alaa, mutta parantaa peltoviljelyn kilpailukykyä ja tehostaa tuotantoa? Peltomuotojen parantaminen on ilmastolle hyödyllistä, koska se vähentää ajoa ja parantaa resurssitehokkuutta.”
Åberg ei usko, että esitys etenee käytännön toiminnaksi.
”Ottaen huomioon sen, mitä hallitusneuvotteluissa puhuttiin ja mitä hallitusohjelmaan kirjattiin, pitäisin kummallisena, jos nykyhallitus lähtisi tällaista edistämään.”
Asian valmistelu lähti liikkeelle kesällä 2022, kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti käynnistää lisätoimia, joilla edistettäisiin silloisen hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita hiilinielujen kasvusta sekä Suomen hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
