Onko metsäni kuolemassa? Nyt kannattaa kiertää tilukset – asiantuntija kertoo, milloin hälytyskellojen pitää soida

Loppukevät on oiva aika lähteä kierrokselle omaan metsään ja katsoa, miltä tilukset näyttävät talven jäljiltä.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta kehottaa katsastamaan ensimmäisenä kuivuudelle herkät alueet.

”Esimerkiksi avohakkuiden reunametsissä voi keväällä olla ongelmia.”

Äkillinen valon ja lämmön muutos aiheuttaa stressiä. Kuivuus ja stressi altistavat hyönteistuhoille.

Tuhohyönteisistä merkittävin on kuusia vaivaava kirjanpainaja. Niiden parveilu alkaa, kun ilman lämpötila on +18 astetta.

Silloin ne lentävät talvehtimispaikoistaan ja kaivautuvat vaurioituneiden ja jopa terveiden pystypuiden kuoren alle.

Remeksen mukaan lentäviä kirjanpainajia voi jopa nähdä. Parhaiten tuhohyönteisen tunnistaa kuusen tyvelle kertyvästä vaaleanruskeasta purusta.

”Puut ovat kuin savikiekkopanoksilla ammuttuja, täynnä reikiä.”

Kirjanpainajan iskeytymisen tunnistaa reiästä, jonka ympärillä on ruskeaa purua. Kuva: Markku Vuorikari

Jos reikiä on vain muutamassa puussa, Remes ei lähtisi teettämään savottaa, mutta yli 20 puuta on jo hälyttävä määrä.

”Silloin kyseessä voi olla laajempikin alue, varsinkin jos ollaan eteläisessä Suomessa.”

Tehokkain turvatoimi jäljelle jäävää puustoa ajatellen on poistaa tuhopuut silloin, kun hyönteiset ovat vielä kuoren alla ja kuljettaa puutavara saman tien pois metsästä. Muuten on liian myöhäistä.

”Haastava yhtälö”, Remes myöntää.

Kuusentähtikirjaaja on toinen merkittävä tuhohyönteinen. Se aiheuttaa vahinkoa erityisesti hiljattain harvennetuissa kuusikoissa, sillä se lisääntyy kuusen ohuen kaarnan alla, kuten hakkuutähteissä.

”Jos talvella on tehty harvennus, maahan jää aina havuja. Ne ovat tähtikirjaajalle potentiaalisia kohteita, kun maassa on evästä.”

Jos puu on jo kuiva ja kuoret irtoamassa, tuhohyönteiset ovat jo lähteneet. Silloin hakkuulla ei ole enää kiire.

Kuivalatvaiset puut voivat olla altistuneita tähtikirjaajille myös esimerkiksi runsaan käpysadon rasittamina.

Kuivuudesta kärsivät puut Remes poistaisi, kun puu on vielä tuore, sillä odotettavissa on seurannaistuhoja, kuten kirjanpainajan iskeytymisiä rungon alaosiin.

Kaarnakuoriaiset, kuten kirjanpainajat ja kuusentähtikirjaajat, munivat kaarnan alla. Emot ja toukat tekevät nilaan käytäviä, jotka heikentävät puun nestevirtauksia. Kuva: Kimmo Haimi

Hiljattain harvennetut metsiköt on hyvä katsastaa talven jälkeen myös lumituhojen varalta.

”Lunta tuli tänä talvena paljon. Männiköt ja koivikot ovat lumituhoille alttiita”, Remes toteaa.

Taimikot kannattaa tarkastaa monestakin syystä. Etelärinteillä kevätahava voi olla voimakas. Silloin kuin aurinko lämmittää jo latvuksia ja vettä haihtuu, mutta juuret ovat vielä jäässä, taimi on vaarassa kuivua.

Märkä lumi pystyy taivuttamaan riukuuntuneita koivuja. Kuva: Markku Vuorikari

Routa- ja roustevaurioita voi myös havaita keväällä.

”Etenkin jos on syysistutuksia, kannattaa katsoa, onko potteja noussut ylös.”

Myyrät ovat saattaneet tehdä paikallisesti isoakin tuhoa. Mitä nuorempi taimi, sen paremmin se toipuu myyrätuhosta. Poikki syötykin taimi voi vielä lähteä uuteen kasvuun leposilmusta katkaisukohdan alapuolelta.

Hieman varttuneemmat taimikot kannattaa tarkastaa hirvituhojen varalta etenkin niiden talvilaidunalueilla.

Remes tekisi myös kierroksen suometsissä, joissa kannattaa tarkkailla mahdollista ravinne-epätasapainoa.

Kaliumin puutos näkyy etenkin alikasvoskuusien vanhojen neulasten kellastumisena. Fosforinpuutos vähentää eläviä neulasia ja hidastaa kasvua. Boorinpuutoksesta kielivät latvakasvaimen epämuodostumat.

Boorivajetta ilmenee soiden lisäksi kivennäismaalla.