Ruotsin ympäristövirasto varoittaa: Susikannan pienentäminen voi tuoda kalliin laskun
Ruotsin susikantaa voidaan Ruotsin ympäristöviraston mukaan vähentää. Muutos tulee vaatimaan kuitenkin susikannan tarkempaa seurantaa, mikä lisää kustannuksia.
Susien geneettistä tilaa tulee seurata paremmin, jos kantaa vähennetään. Kuva: Timo AaltoRuotsin ympäristövirasto on selvittänyt sitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta Ruotsin susikannan suotuisan suojelutason viitearvo voitaisiin laskea 170 yksilöön. Ruotsissa suojelun viitearvoksi eli käytännössä susikannan kooksi on suunniteltu 170 sutta nykyisen 300 suden sijasta.
Ruotsissa Luonnonvarakeskusta vastaava Naturvårdsverket uutisoi, että sen mukaan Ruotsin susikantaa voidaan vähentää nykyisestä ja säilyttää silti susien suotuisa suojelutaso.
Virasto kuitenkin huomauttaa, että mitä pienempi suotuisan suojelutason viitearvo valitaan, sitä suurempia hallinnollisia ponnisteluja se tulee vaatimaan.
Susien määrän vähentäminen voi johtaa esimerkiksi tarkentuneisiin vaatimuksiin susipopulaation seurannasta. Tähän tarvitaan lisää kenttätyötä, lisää dna-näytekeräystä ja perusteellisia geneettisiä analyyseja.
Toimenpiteiden laajuus, kustannukset ja tarvittava aika kasvavat suhteessa siihen, mitä pienempi viitearvo valitaan.
Toimenpiteinä voi olla esimerkiksi susien siirtoja alueelta toiselle. Yksittäisen suden siirtäminen poronhoitoalueelta toiseen maakuntaan on arvioitu maksavan 6–14,7 miljoonaa kruunua eli vähintään puoli miljoonaa euroa.
Yksittäisen suden siirtäminen poronhoitoalueelta toiseen maakuntaan on arvioitu maksavan 6–14,7 miljoonaa kruunua eli vähintään puoli miljoonaa euroa.
Lisäksi viitearvon alennus tuo mukanaan erilaisia juridisia riskejä.
”Toimeksiannon mukaisesti raportoimme samalla arvioidut kustannukset, joita toimenpiteet voivat aiheuttaa aluehallinnolle, sekä arvion siitä, kuinka kauan voi kestää ennen kuin toimenpiteet saadaan käyttöön”, toteaa viraston yksikönjohtaja Mona HansErs tiedotteessa.
Ruotsin ympäristövirasto esittää hallitukselle kolme erilaista viitearvoa. Ensimmäisessä ehdotuksessa viitearvoa lasketaan nykyisestä 300:sta 270:een. Toisessa ehdotuksessa tasoksi määritellään 270–220 yksilöä ja kolmannessa 220–170 yksilöä.
Viime vuonna tutkijat laskivat Ruotsissa pienimmäksi elinkelpoiseksi populaatioksi 170 sutta, mikä tarkoittaa sitä, että viitearvon on oltava tätä korkeampi. EU:n luontodirektiivissä todetaan, että viitearvon tulee olla korkeampi kuin elinkelpoinen populaatio.
Ympäristöviraston uusi raportti on pohjana hallituksen päätökselle siitä, minkä viitearvon Ruotsi raportoi EU:lle tämän vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä.
”Nyt on hallituksen päätettävissä, minkä viitearvon he haluavat meidän raportoivan EU:lle”, HansErs sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
